Maa tuottaa lämpöä, ilma toimii välittäjänä

rossi1

Omakotitalon ryömintätilaan asennetun ilmalämpöpumpun toimintaan eivät paukkupakkaset vaikuta, sillä lämpöenergia kerätään maaperästä. Positiivinen yllätys oli myös tuntuvasti alentunut lämmityslasku.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön asentaminen talon ryömintätilaan voi kuulostaa arveluttavalta, mutta käytäntö osoitti, että laite kykeni hyödyntämään maaperästä nousevaa lämpöä. Viime talven helmi-maaliskuisen mittausjakson aikana rossin lämpötila laski nollan tuntumaan ja vain kovimmilla pakkasjaksoilla hieman miinukselle, joten otolliset olosuhteet ilmalämpöpumpun toiminnalle hyvällä hyötysuhteella olivat olemassa.

Ilmalämpöpumpun läpi virtaa valtava ilmamäärä, josta laite ottaa talteen lämpöenergiaa. Kun pumppu asennetaan ulkoilmasta eristettyyn ryömintätilaan, joutuu se kierrättämään ”samaa ilmaa” lämmönvaihdinpintojen läpi kerta toisensa jälkeen. Tähän kiertävään ilmamassaan on saatava lämpöenergiaa, ja tässä kokeilussa se tuli maasta.

Koska koejakson aikana 120-neliöinen omakotitalo kyettiin pitämään lämpimänä ilmalämpöpumpulla, voidaan todeta, että maalämmön hyödyntäminen myös tällaisella sovelluksella on mahdollista.

Talon kaikki seinäpatterit kytkettiin pois päältä aina yläkertaa myöten. Vain keittiön, kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen lattialämmitys oli päällä yöaikaan. Tavoitteellinen huonelämpötila mittausjakson ajan oli +20:n ja +23 asteen välillä. Laitteen puhallusteho oli testijaksolla tavallisesti asennossa 2 ja lämpötilan säätö käännettiin viimeistään yli –15 asteen pakkasilla maksimiin, eli +32 asteeseen. Talon tulisijassa poltettiin sekapuuta noin joka toinen päivä, keskimäärin kolme sylillistä kerrallaan.

Ilmalämpöpumppuun asennettiin energiankulutusmittari, joka mittasi sekä hetkellistä että kokonaisvirrankulutusta. Edellä mainitut lämpö- ja kosteuslukemat kirjattiin päivittäin noin klo 20. Samoin mitattiin laitteen senhetkinen virrankulutus. Mittausjakson päätteeksi pumpun kokonaisvirrankulutus summattiin, samoin kuin talon muukin sähkönkulutus.

Varsinainen mittausjakso kesti 73 päivää, 2.2.2011–16.3.2011, mutta ilmalämpöpumppu käynnistettiin rossissa jo 13. tammikuuta, jolloin oli –12 astetta ulkona ja lämpötila rossissa +5 astetta. Pumppausjakson ensimmäisen viikon aikana ilman lämpötila rossissa laski nolla-asteen tuntumaan.

Mittausjakson aikana talvella 2011 koettiin pakkasjaksoja. Esimerkiksi 10.–24. helmikuuta lämpötila ei laskenut kertaakaan alle –15 asteen. Tällä pakkasjaksolla rossipohjan lämpötila laski alimmillaan –4 asteeseen, mutta maaperä yleisesti pysyi sulana. Paksu sorakerros todennäköisesti toimi myös lämpöeristeenä ja esti maaperän jäähtymistä.

Lue aiheesta tarkemmin TM Rakennusmaailman numerosta 11/11, joka ilmestyi 14.12.