Kun aikaisemmin ilmalämpöpumppujen myynti vilkastui syksyisin ennen tulevia pakkasia, nykyisin myyntihuiput nähdään kesähelteillä. Monet havahtuvat tulevaan kurjuuteen juuri ensimmäisillä kuumina päivinä.

Näin tapahtui kesällä 2019, kun edellisen kesän ennätyksellisen pitkä ja tukala hellejakso muistui mieleen paitsi monelle pientalo- ja rivitaloasukkaalle, myös kerrostaloissa asuville. Silloin loppuivat Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvosen mukaan niin laitteet kuin niiden asentajatkin.

Alkuvuonna 2019 ilmalämpöpumppujen kysyntä kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Kesähelteillä laitetta hankkimaan lähtenyt sai tyytyä odottamaan asennusta jopa kaksi kuukautta.

Ilmalämpöpumppuja asennettiin Suomessa vuoden 2018 aikana noin 60 000 kappaletta ja niistä meni kerrostaloihin jo 10 000 kappaletta. Vuonna 2019 ilmalämpöpumppuja myytiin Suomessa 79 000.

Jäähdyttämistä varotaan

Vaikka niin monet hankkivat laitteen juuri jäähdyttämistä varten, monet ilmalämpöpumpun energiansäästösyistä ostaneet tuntuvat pelkäävän, että lämmityksessä saadut säästöt häviävät jäähdytyskäytössä sen siliän tien.

Internetin keskustelupalstoilla uskotaan, että jäähdyttäminen tulee hirmuisen kalliiksi.

Kysymys ei ole pelkästään maallikoista, myös joillakin energiansäästöön kannustavilla verkkosivustoilla annetaan ymmärtää, että jäähdyttämiseen tulisi turvautua vain äärimmäisessä hädässä.

Esimerkiksi Omakotiliiton verkkosivuilla neuvotaan välttämään turhaa jäähdyttämistä ja Motivankin mukaan ”jäähdytys lisää rakennuksen energiankulutusta ja syö säästöjä, joita lämmityskäytössä on mahdollisesti saatu talven aikana. Jäähdytystoimintoa kannattaakin käyttää vain kohtuudella ja todelliseen tarpeeseen.”

Kun Jussi Hirvoselta asiaa kysyy, hän huokaa syvään. Mies on yrittänyt sekä alalla toimiessaan että Sulpun toiminnanjohtajana yhä uudestaan ja uudestaan vakuuttaa, ettei ilmalämpöpumpun käytöllä talven aikana saavutettuja säästöjä millään ilveellä pysty hukkaamaan eikä edes merkittävästi pienentämään, vaikka kesällä laitteella jäähdyttäisikin.

”Ilmalämpöpumputhan on alun perin kehitetty nimenomaan jäähdytyskäyttöön ja ne ovat siinä tarkoituksessa erittäin tehokkaita laitteita. Kannattaa myös miettiä, kuinka monena päivänä vuodessa ilmalämpöpumppua voi käyttää lämmittämiseen ja kuinka monena päivänä sitä kaikkien ihanimpana ja helteisimpänäkin kesänä voisi käyttää jäähdyttämiseen”, Jussi Hirvonen sanoo.

”Kesäiseen jäähdyttämiseen saa yleensä kulumaan vain joitakin euroja”, hän sanoo.

Tarkkaan dokumentoitu

Itse asiassa Jussi Hirvosella on ihan omakohtaisia ja erittäin tarkkoja mittaustuloksiakin asiasta 19 vuoden ajalta jopa kahden omakotitalon osalta.

Ensimmäisen ilmalämpöpumpun mies asensi Espoon Kiloon vuonna 1991 rakennettuun 180-neliöiseen puurunkoiseen, suorasähkölämmitteiseen omakotitaloonsa vuonna 1992 saadakseen selville, onko laitteista mihinkään.

Jussi Hirvonen kirjasi päivittäin Excel-taulukkoon ulkolämpötilat, laitteen kuluttaman sähkön ja tuottaman lämmitysenergiamäärän tai vastaavasti helteellä jäähdyttämiseen kuluttaman energiamäärän.

Taulukko on tietysti edelleen tallessa ja sen mukaan esimerkiksi vuonna 2002, jolloin kesä oli muuten helteinen, ilmalämpöpumppu säästi 6124 kWh vuodessa ja kulutti jäähdytykseen 274 kWh.

Jussi Hirvosen toinen seurantakohde oli Vantaan Lustetiellä, 250-neliöinen suorasähkötalo, jossa oli poistoilmanvaihto. Taloon kuului myös autotalli. Taloon Jussi Hirvonen asennutti kaikkiaan kolme ilmalämpöpumppua, joista yhden autotalliin, sekä aurinkopaneelit ja aurinkokeräimet.

”Sähkön kulutus laski 45 000 kWh:sta vuodessa 22 000 kWh:iin pääasiassa ilmalämpöpumppujen vuoksi. Aurinko tuotti energiaa vain 1500 kWh. Talossa oli myös kaksi tulisijaa, mutta koska polttopuut olisi pitänyt ostaa, niillä ei kannattanut lämmittää.”

”Talo oli energiansäästötalo, kun sen vuonna 2014 myin.”

Esimerkkivuonna 2014 säästö lämmityksessä kolmella ilmalämpöpumpulla oli 14 574 kWh vuodessa ja jäähdytykseen kului yhteensä 163 kWh.

Lustetien kohdalla mittaustekniikka oli jo kehittynyt niin paljon, ettei Hirvosen tarvinnut joka päivä käsin korjata mittaustuloksiaan Excell-taulukkoon. Taulukoissa näkyy kuitenkin viivaston alla olevalla vihreällä palkilla jäähdytykseen kulunut, ilmalämpöpumpun viemä sähköenergia. Nopeallakin vilkaisulla huomaa, ettei muuhun vuodenaikaan saavutettuja säästöjä saa kesäaikaan jäähdyttämällä tuhlattua.

Laskentatietoa kehiin

Kysymyksessä oli tietenkin vain yhden miehen kahdessa kohteessa keräämä tieto.

Erikoistutkija Ari Laitinen VTT:ltä työskentelee VTT:llä muun muassa energiaomavaraisten alueiden ratkaisuiden ja Smart Otaniemi -hankkeen parissa ja on ehkä parhaiten perehtynyt aiheeseen. Hän on muun muassa selvittänyt ilmalämpöpumppujen energiavaikutuksia pientaloissa. (https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/t262.pdf)

Ari Laitinen sanoo, että uusissa, erittäin energiapiheissä pientaloissa ilmalämpöpumpulla voidaan säästää lämmitysenergiakustannuksia 1 000–2 000 kWh vuodessa. Vanhassa talossa, jossa lämmitystarve on suuri, päästään liki 10 000 kWh:n vuotuisiin säästöihin.

”Ilmalämpöpumppu jäähdyttää erittäin hyvällä hyötysuhteella. Niitä säästöjä ei mitenkään saa kulutettua siihen, että jäähdyttää vaikkapa 6–8 päivänä kesässä!”

Sen sijaan Ari Laitinen pahoittelee, että tieteellistä tutkimustietoa ei ole olemassa siitä, kuinka paljon ilmalämpöpumppujen käyttö jäähdytykseen kesäaikana maksaa eikä varsinkaan, millä tavalla laitetta pitäisi jäähdyttämiseen taloudellisimmin käyttää.

Hän lupaa kuitenkin perehtyä asiaan.

Ari Laitinen otti laskennan kohteeksi erillisen pientalon, korjauskohteen, joka löytyy hänen vuoden 2016 tutkimuksestaan. Vanhoine rakenteineen talo ei ole erityisen energiataloudellinen. Yksikerroksisessa talossa on paljon avointa tilaa. Ilmalämpöpumpun käytön kannalta se on ideaalinen, sillä ilma pääsee hyvin kiertämään.

”En mallintanut ilmalämpöpumppua, vaan laskin pelkästään jäähdytysenergian tarpeen olohuoneen eri asetusarvoilla välillä 22–25 °C. Tällöin lämpötilan asetusarvo pysyy asetuksessa vain olohuoneessa, muissa huoneissa lämpötila ’kelluu’ vapaasti. Toki olohuoneen jäähdyttäminen vaikuttaa niihin lämpötilaeroista aiheutuvien ilmavirtausten ansiosta sekä minimaalisesti myös sisäseinien läpi johtumalla.”

Jäähdytyksen kylmäkertoimen vakioarvoksi on oletettu varsin konservatiivinen 3 ja sähkönhinnaksi 0,12 €/kWh.

Kylmäkerroin ilmoitetaan laitteen energiamerkinnässä, mutta Ari Laitisen mukaan sen soveltuvuus Suomen olosuhteisiin ei ole kovin hyvä. Jäähdytysenergiaan vaikuttavat myös jäähdyttimen tekniset ominaisuudet.

Ari Laitinen päätyi valitsemaan jäähdyttävän patterin pintalämpötilaksi +7 °C, jolloin osa jäähdytysenergiasta menee ilman kuivaamiseen. Patteri siis kondensoi.

”Pintalämpötilan valinta on erittäin karkea arvaus. Mitä korkeampi pintalämpötila, sitä vähemmän patteri kondensoi ja energiankulutus pienenee”, Laitinen painottaa.

”Paitsi esimerkkikohteessa, pientaloissa yleensäkin jäähdytysenergia tarve on vähäistä”, Ari Laitinen huomauttaa.

”Laskettujen tapausten jäähdytysenergian absoluuttinen vuosikulutus oli välillä 100–1 500 kWh/vuosi. Täten myös vuosikustannukset jäävät vähäisiksi, muutamasta eurosta noin 60 euroon”, hän jatkaa.

Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos on laskeskellut ilmalämpöpumppujäähdytyksen kustannuksia ja päätynyt samaan tulokseen. Samalla tavalla Scanofficen tekninen asiakaspalvelupäällikkö Teijo Syväkangas laski, mitä Mitsubishi Electric MUZ-LN25VGHZ-ilmalämpöpumpulla jäähdyttäminen maksaisi.

Jos hellepäiviä olisi kesän aikana vaikkapa 40, kuten hyvänä kesänä eteläisessä Suomessa hyvinkin voisi olla, ja ilmalämpöpumppua käytettäisiin jäähdyttämiseen 12 tunnin ajan, jäähdytys maksaisi vuorokaudessa 0,80 €.

Tarpeeseen vai automaatilla?

Mutta jäähdyttäisikö sitten kukaan oikeasti hellepäivänäkään sen koko 12 tunnin ajan?

Eeva Lähdesmäki kertoo, että ilmalämpöpumppu laitetaan heillä päälle kotiin tultaessa. Siinä on toki ajastin, joten se voisi alkaa jäähdyttää kotia valmiiksi kotiintuloa varten. Jussi Hirvonen puolestaan pitää nykyisen kotinsa ilmalämpöpumppuja päällä automaattiasetuksella. Kesällä siis jäähdytysasennossa, talvella lämmitysasennossa. Kun ennalta asetettu lämpötila kesällä ylittyy, laite alkaa jäähdyttää ja kotona on aina miellyttävät olosuhteet.

On mielenkiintoista, että jopa ilmalämpöpumppuasentajilta neuvoja kysyttäessä saattaa saada aivan päinvastaisia neuvoja. Toinen saattaa sanoa, että laita laite päälle muutamaksi tunniksi ennen nukkumaan menoa, se riittää. Toinen sanoo, että typerää touhua moinen säästäminen. Laitteessa on automaattitoiminto. Sen avulla tila pysyy miellyttävällä tasolla koko ajan.

Ari Laitinen ei usko, että sillä, onko laite päällä automaattiasetuksella tai jäähdytetäänkö jaksottaisesti, olisi rahallista merkitystä. Jos talon rakenteet ovat ehtineet kuumentua kovasti, niiden jäähdyttämiseen menee toki enemmän aikaa.

Asiaa ei kuitenkaan siis ole tutkittu.

Ihan oman mukavuuden kannalta voi olla tyhmää ryhtyä jäähdyttämään makuuhuoneen ilmaa vasta juuri siinä vaiheessa, kun on menossa nukkumaan. Voi käydä niin, että huonetilan ilma viilenee vasta, kun on jo tunteja kieriskellyt ja uni-ikkuna on mennyt ohitse.

Voisiko ilmalämpöpumpun pitämisestä jäähdytysasennossa pitkäaikaisesti sitten koitua riskiä? Itse asiassa kyllä. Ari Laitisen mukaan pieni riski on, jos laitetta ei ole säännöllisesti huollettu, poistoletkua tarkastettu ja sinne kertynyttä pölyä poistettu.

”Kondenssivesi voi päästä valumaan parketille. Ei siinä tulvaa tule, mutta parketti voi mennä pilalle.”

Entä sitten on se oikea lämpötila? Miten viileää kesällä sisällä pitäisi olla? Ari Laitinen korostaa, että se on henkilökohtainen asia. Hänelle itselleen sopiva on +23 °C, mutta jollekin se voi olla nukkumiseen jo liian paljon.

”Kesäkuumalla kannattaa muistaa, ettei lämpötilaero ulkoilman ja sisätilojen välillä ole liian suuri. Voi esimerkiksi miettiä, miten epämiellyttävää voi olla ulkomaiden ilmastoiduissa hotelleissa tai kaupan kylmätiskien lähellä.”

Tämä on totta, jos illalla ennen nukkumaan menemistä yrittää nopeasti jäähdyttää kovin kuumat tilat viileäksi. Laite puhaltaa kylmää ilmaa sellaisella teholla, että vilu tulee. Pitempiaikainen ja rauhallisempi jäähdytys tuntuu kyllä siinä vaiheessa huomattavasti terveellisemmältä vaihtoehdolta.

Lue lisää: 

TM Vertailussa viisi uutta 9-sarjalaista ilmalämpöpumppua

Ilma-vesilämpöpumppu puolitti omakotitalon sähkölaskun

TM on testannut lämpopumppuja jo yli 10 vuotta! Lue testit digilehden kautta

Näin asennat ja huollat ilmalämpöpumppua oikein

Alle euron vuorokaudessa

Teijo Syväkangas laski jäähdytyksen hinnan Mitsubishi Electric MUZ-LN25VGHZ-ilmalämpöpumpulle, jonka jäähdytyksen vuotuinen kylmäkerroin SEER on 10,5* ja sähkönkulutus 2,38 kWh.

Sähkönkulutus 40 päivän ajan: 0,238 kW x 40 vrk x 24t/vrk = 228,5 kWh

Sähkön hinta 40 päivän ajan: 14 c/kWh x 228,5 kWh = 32 e

Jäähdytys ilmalämpöpumpulla: 0,8 e/vrk

*Mitä korkeampi ilmalämpöpumpulle ilmoitettava kylmäkerroin EER (Energy Efficiency Ratio) -luku on, sitä energiataloudellisempi laite on. Lukema 4 EER tarkoittaa, että yhdellä sähköverkosta otetulla kilowatilla on tuotettu 4 kilowattia jäähdytystehoa. Hyvä EER-lukema on 3,5 -> SEER (Seasonal Energy Efficiency Ratio) on jäähdytyksen vuotuinen kylmäkerroin.

Ari Laitisen laskelmista näkee hyvin, kuinka kaihtimia käyttämällä jäähdytyksen tarve esimerkkikohteessa vähenee selvästi. Tarvittavan jäähdytysenergian määrään vaikuttaa myös luonnollisesti se, kuinka viileänä tilat halutaan pitää. Jos siis on valmis kestämään +25-asteen sisälämpötilaa ja pitää kaihtimensa suljettuna aurinkoa vastaan, jäähdyttäminen maksaa todellakin vain muutaman euron vuodessa. Jos ei käytä kaihtimia ja jäähdyttää +22-asteeseen, pitää pulittaa lähes 60 euroa.

Lähde: http://www.ilmalampopumput.fi/fi/mika-ihmeen-lampopumppu/energian-saasto