”Voisi hyvin olla, että ilman Asuntomessuja olisin koditon, perheetön ja työtön”, Auroran Ruusun rakennuttaja Tuomo Ruusunen tiivistää elämäänsä – pilke silmäkulmassa. Mutta tarina on kyllä tosi.

Jos Asuntomessut ovat liittyneet kaikkiin elämän isoihin käänteisiin, lienee luontevaa rakentaa myös oma koti messukohteeseen.

Tuomo Ruususelle messut ovat olleet osa elämää lapsesta lähtien. Hän oli kuusivuotias, kun perheen Holvisaunat Oy alkoi esitellä maasaunoja ja -kellareita vuoden 1997 Raision Asuntomessuilla. Hieman kasvettuaan hän siirtyi mukaan esittelytyöhön.

Hyvinkään messuilla 2013 Ruusunen tutustui Designtalon porukkaan ja alkoi hiljakseen harkita saunakaupan vaihtamista talomyyntiin, mikä tapahtuikin viisi vuotta myöhemmin Porin messujen jälkeen.

”Perheyrityksestä ei lähdetä ihan tuosta vain”, Ruusunen selittää.

Ensitreffeille Asuntomessuja katsomaan

Porin Asuntomessut vuonna 2018 olivat monessa mielessä käänteentekevät. Kevään kuluessa Ruusunen alkoi käydä saunatyömaalla erityisen tiheään: syynä oli porilainen Petra Kotsalainen.

”Kai nyt jo voi paljastaa, että Tuomo salakuljetti minut ensitreffeille messualueelle ennen avajaisia – saunaa katsomaan”, hän tunnustaa.
Ja jatkoa seurasi.

”Olin ajatellut kulkea autolla Porin ja Rauman asuntoni väliä, mutta Petran asunnosta tulikin tukikohtani koko messujen ajaksi. Ja samalla kun luuhasin hänen nurkissaan, suhde syveni. Tuon kuukauden jälkeen muutin hänen luokseen lopullisesti”, Ruusunen myöntää.

”Syksyllä Petran asumiskuviot olivat muuttumassa, ja sain päähänpiston pyytää häntä muuttamaan luokseni Raumalle. Ja hän muutti!” Nyt edessä on perheen muutto yhdessä rakennettuun messutaloon Naantaliin.

Talo pikku prinsessalle, koiralle – ja vanhemmille

Ruususen uudet työkuviot Designtalojen myyjänä Porin messujen jälkeen tarkoittivat pitkiä työmatkoja Raumalta Varsinais-Suomeen, jossa oli suurin osa asiakaskunnasta. Muuttoa pois Raumalta vauhditti vielä uusi perhetilanne: esikoisen odotus.

”Koska Tuomon työmatkat veivät suuntaansa 1,5 tuntia, hän oli käytännössä töissä koko ajan. Todettiin, että minä sairaanhoitajana saisin töitä mistä tahansa”, Kotsalainen toteaa.

Ratkaiseva hetki oli, kun Ruusunen näki Desingtalolle Naantalin messualueelta varatun tontin. Jotain kolahti heti ja kovaa.

”Ensimmäisenä meri ja korkeuserot. Tontin hienouden tajusi jo kartoista, ja käynti paikan päällä varmisti nopeasti sen, että tähän täytyy tehdä talo. Ehdotin firmalle, että josko me olisimme rakennuttajia”, Ruusunen kertoo.

Sen jälkeen asia piti vielä ajaa läpi kotona.

”En minä ihan heti ajatusta ostanut. Epäilytti, saadaanko vanha koti myytyä ja kannattaako yhdistää näin iso projekti ja pieni lapsi. Mutta kyllä se kannatti”, Kotsalainen myöntää.

Ikänsä rakennusalan parissa työskennellyt Ruusunen suunnitteli unelmiensa talon itse – lapsen, vanhempien ja koiran tarpeita ajatellen.

Talon muotoa ja mallia määrittivät tontin korkeuserot. Pihatie on jyrkkä, ja lattiakorko kaksi metriä ylempänä kuin naapureilla, mikä vaati melkoista viilausta suunnittelutyöhön. Talon nimi oli Pihla Fanny Aurora Ruususen myötä helppo nimetä Auroran Ruusuksi.
Tavoitteena oli tehdä mahdollisimman oikean kokoinen koti ilman hukkaneliöitä. 120 neliön talossa tilan tuntua luo lisäksi 2,8 metrin huonekorkeus.

 

Pääsisäänkäynnin kyljessä oleva kuravaatteiden ”jatkoeteinen” helpottaa lapsi- ja koiraperhearkea.

Kodin sydän on avokeittiöstä, ruokailutilasta ja olohuoneesta koostuva yhtenäinen tila. Siitä avautuu koko seinän levyisten liukuovien kautta kulku kalliotontin maaston muotoja mukailevalle, suurelle, osittain katetulle terassille, josta on suora yhteys ympäröivään saaristoluontoon.

”Terassi on kuin lisähuone keskellä luontoa. Ja meille sopii tosi hyvin luonnonmukainen, helppohoitoinen piha, johon ei muun muassa saa istuttaa mitään vieraslajeja”, Kotsalainen selittää.

Ruususen työmatkat kutistuvat kulkuun kotona sijaitsevaan työhuoneeseen. Asiakastapaamiset mahdollistava koti toimii samalla myyntityökaluna. Eikä se ole ongelma.

”Mikä olisi asiakkaalle parempi paikka jutella omista kotihaaveista kuin valmis talo, jossa esimerkiksi eri sisustusmateriaaleihin voi tutustua käytännössä.”

”Koska olen töissä koko ajan, on parempi ajatella kuin ei olisi ollenkaan töissä. Söin itse iltapuuron samassa pöydässä, jossa tehtiin kauppaa asiakkaiden kanssa. Miksei se toimisi oman tyttären kanssa?”, Ruusunen perustelee.

Konkarin ja untuvikon uudet opit

Asiat ovat edenneet hyvin, mutta monenlaista opetteluakin on projektiin mahtunut.

”Ollaan katsottu Petran kanssa projektia vähän eri silmillä. Oma kaksoisroolini, toisaalta myyntimiehenä, toisaalta asiakkaana, on tehnyt tilanteesta ihan omanlaisensa. Rakennusprojekteihin aina liittyvät yllätykset ja myöhästymiset ovat vähän hiertäneet, ja olen ottanut itselle hommia, joita ei olisi välttämättä tarvinnut ottaa, mutta kaiken kaikkiaan asiat ovat menneet hyvin”, Ruusunen pohtii.

”Tuomo on katsonut kokonaisuutta, valmistumisaikataulua. Minä taas olen elänyt välietappien kanssa, ja kaltaiselleni perfektionistille ja stressaajalle on aina ollut iso sokki, ettei jokin sovittu päivämäärä pidäkään. On ollut pakko oppia, että asiat eivät menekään suunnitellulla tavalla”, Kotsalainen myöntää.

”Samoin on tullut yllätyksenä, että asioita pitää suunnitella ja päättää NYT. Ensikertalaisena on ollut vaikea ymmärtää, mitä kaikkea ei voi jättää tuonnemmaksi ja viime metreille.”
Projekti on ollut oppia myös kokeneelle myyntimiehelle.

”Kun on rakennuttanut taloa untuvikon kanssa, ymmärrän varmaan paremmin nyt myös asiakkaita, joille rakentaminen ei ole tuttua”, Ruusunen toteaa.

Aikana, jolloin monilla on ollut suuria haasteita niin tavaran toimitusten kuin hintojen nousun kanssa, Auroran Ruusua on voitu rakentaa onnellisten tähtien alla.

”Teimme sopimukset hyvään aikaan. Ainoa tavarantoimitusongelmakin kääntyi lopulta onneksemme: emme saaneet lämpökäsiteltyä haapaa, josta piti tehdä sauna ja kodinhoitohuoneen katto. Jouduimme käyttämään siihen käsiteltyä, värjättyä haapapaneelia – joka sopikin kaikkeen alkuperäistä suunnitelmaa paremmin.”

Toimiva kokonaisuus naapurustoa myöten

Nyt talo on pystyssä, ratkaisut tuntuvat oikeilta ja liittokin edelleen kasassa. On tyytyväisyys siitä, miten talo ja sen ympäristö ovat sulautuneet toimivaksi kokonaisuudeksi.

”Merimaisemaa meillä ei ole, mutta on ihan hyväkin, ettei olla 2-vuotiaan kanssa ihan rannan äärellä. Alueella on leikkipuisto, ja olemme jo kyselleet ilmoittautumismahdollisuutta reilun kilometrin päähän valmistuvaan päiväkotiin. On saatu meidän näköinen koti, joka mahdollistaa toimivan arjen lapsen ja koiran kanssa”, Petra Kotsalainen kuvaa.

Hyvään kokonaisuuteen voi laskea myös naapuruston.

”Tuntuu kieltämättä hyvältä, ettei tarvitse ottaa enää vasaraa käteen. Toisaalta kun on ollut viimeiset puolitoista kuukautta talolla aamusta iltaan, etenkin lähinaapurit ovat tulleet tutuiksi. Eräs heistä on varsinainen luottovuokraamo, jolta on voinut lainata kaikkea mahdollista työkaluista vaippoihin. Naiset taas ovat pitäneet yhteyttä somen kautta”, Ruusunen kertoo.

Nyt enää odotetaan elokuuta ja siirtymistä Asuntomessuista arkeen. Tavoitteet on saavutettu – ainakin melkein.

”Olen pyrkinyt siihen, että jää rahaa 6,5-metriseen veneeseen – vaikka Petra on sitä sisustuksesta vastanneen Kati Kokljuschkinin kanssa koettanut parhaansa mukaan sabotoida. Veneen koko muuttuu aina sen mukaan, miten päivä on mennyt. Joka ilta viimeiseksi katselen, millaisia veneitä on tarjolla”, Tuomo Ruusunen paljastaa.

Siihen Kotsalainen tyytyy vain huokaamaan syvään.

Artikkeli on ilmestynyt TM Rakennusmaailmassa 5/22.

Lue lisää:

Poimi ideat Asuntomessujen upeista kylpyhuoneista!

Tässä ovat Asuntomessujen komeimmat keittiöt!