Syksyn ja talven sateet laittavat talot ja ilmanvaihdon lujille. Niiden kuntoon ja ilmanvaihtoon kannattaa paneutua silloin tällöin ajan kanssa.

Moni satavuotias talo on tähän asti kestänyt hyvin Suomen vuodenaikoja ja olosuhteita, mutta ilmastonmuutoksen myötä syksyn sateet pitkittyvät, talvet olla aikaisempaa vetisempiä ja tulviminenkin saattaa lisääntyä. Muutokset aiheuttavat rakenteille uusia vaatimuksia.

”Joskus talon omistaja sanoo, että tämä talo on seissyt tässä jo sata vuotta ja jos se on tähänkin asti säilynyt vaurioitumatta, se kestää vielä”, rakennusterveysasiantuntija, homekoiraohjaaja, tutkija Leena Stenlund sanoo.

”Sääolot ovat kuitenkin pikkuhiljaa muuttuneet niin, että kaikki aikaisemmin hyvin toimineet ratkaisut eivät enää välttämättä ole riittäviä. Hirsitaloissa ja muissa perinteisissä puurakennuksissa on käytetty runsaasti puuta, mikä tasaa sisäilman kosteusvaihteluita ja voi vähentää riskiolosuhteista johtuvia ongelmia.”

Ennen peseydyttiin saunassa

Esimerkiksi 60–70-vuotiaissa rintamamiestaloissa on yleensä painovoimainen ilmanvaihto, joka ei Stenlundin mukaan sellaisenaan riitä nykyajan käyttövaatimuksiin. Erityisesti, jos pyykkiä kuivataan runsaasti sisällä telineissä tai narulla tai käydään paljon suihkussa.

”1950-lukuun verrattuna asukkaista tuleva kosteusrasitus talolle on moninkertaistunut. Ennen vanhaan pyykkiä pestiin harvakseltaan eikä sisätiloissa ollut kylpyhuoneita eikä vessoja. Käyttövesi kannettiin sisälle”, Stenlund sanoo.

”Itse en kuivaisi pyykkiä ollenkaan rintamamiestalon alkuperäiskuntoisessa kellarikerroksessa, jos siellä ei ole riittävää ilmanvaihtoa tai ilmankuivainta, joka poistaa märästä pyykistä syntyvää ilmankosteutta. Kosteus voi tiivistyä kylmiin seinärakenteisiin ja muodostaa laajojakin homekasvustoja pintoihin.”

”Kuivausrumpu muuttaa kosteuden vedeksi, joka poistuu tilasta viemärin kautta. Se myös poistaa pyykistä eläinten karvat ja pölyn. Myös kuivauskaappi toimii meillä hyvin, sen poistoputki on johdettu suoraan ulos eikä ylimääräinen kosteus jää sisätilaan. Laitan kaappiin esimerkiksi lasten lumiset vaatteet kuivumaan.”

Painovoimainen ilmanvaihto on Stenlundin mukaan ajoittain tehoton, jolloin rakennuksen yläkertaan nousee yleensä lämmintä ja kosteaa ilmaa. Jos yläpohjarakenteessa ei ole toimivaa höyrynsulkua ja yläpohjatila ei tuuletu riittävästi, kosteus voi aiheuttaa yläpohjan rakenteissa kosteus- ja mikrobivauriota. Yläkertaan kohonnut kosteus näkyy usein yläkerran ikkunapintojen kostumisena, kun ilman kosteus tiivistyy kylmään ikkunapintaan. Ikkunoista vettä voi päästä valumaan jopa seinärakenteen sisälle, jos kosteutta on ilmassa runsaasti.

”Jos rakenteissa näkyy tiivistyvää kosteutta tai sisäilman kosteus on poikkeuksellisen suuri, on syytä parantaa ilmanvaihdon toimintaa ja estää vaurioiden syntyminen.”

Ilmankuivain voi joissain tilanteissa riittää ratkaisuksi, mutta aina kannattaa selvittää, mistä ongelma johtuu. Jos itse ei löydä ratkaisua, kokenut ammattilainen näkee usein nopeasti, mistä on kyse, koska ongelmat ovat yleensä melko samanlaisia muissakin taloissa.

Parhaiten painovoimainen ilmanvaihto toimii silloin, kun ulko- ja sisälämpötilan ero on suuri.

Ilmanvaihdon tehostus tarpeen

Suihkutilan olisi hyvä Stenlundin mukaan olla pintakuiva jo noin 15 minuutin jälkeen suihkussa käymisestä.

”Jos suihkussa kävijöitä on monta ja pesutiloissa on runsaasti vesihöyryä, ilmanvaihtoa on hyvä tehostaa niin kauan, kunnes tilat ovat kuivia. Suihkun jälkeen lattiapinnat kannattaa kuivata lastalla ”, Leena Stenlund neuvoo.

Myös tuulettaminen tarpeen vaatiessa on vanha, hyvä keino pitää huolta ilman vaihtumisesta.

”Asumisesta ja asukkaiden toiminnasta johtuva kosteuslisä on sovitettava oman talon rakenteisiin ja ilmanvaihtoon sopivaksi.”

Ilmanvaihdon säädöt oikein

Jos kosteus ei poistu tilasta riittävän hyvin, syy voi olla väärin säädetty tai riittämätön ilmanvaihto.

”Joskus ilmanvaihto voi olla säädetty väärin niin, että pesutiloista ei poistu ilmaa riittävän tehokkaasti, koska tehot ovat esimerkiksi vaatehuoneessa, jossa niitä ei tarvittaisi yhtä paljon kuin märkätiloissa”, yrittäjä Pekka Kärkkäinen Uudenmaan iv-nuohouksesta kertoo.

Riittävä ilmanvaihtokanavien puhdistus- ja säätöväli on hänen mukaansa pääsääntöisesti noin kymmenen vuotta, mutta puhdistustarve on myös asuntokohtaista.

”Sopivaan puhdistusväliin vaikuttavat esimerkiksi perheenjäsenten lukumäärä ja asunnon koko. Jos pienehkössä asunnossa elää lapsiperhe, pyykkiä syntyy paljon ja perheeseen kuuluu ehkä kotieläinkin, kanavien puhdistusväli on vähän lyhyempi kuin isossa asunnossa, jossa elää kaksi ihmistä, jotka matkustelevat paljon eivätkä ole koko ajan asunnossa”, Pekka Kärkkäinen sanoo.

Kun ilma kiertää riittävästi, ylimääräinen kosteus poistuu. Jos ilmanvaihtokanavia ei ole vuosikymmeniin puhdistettu tai vanha ilmanvaihtokone on tehoton, kosteus ei poistu tilasta siinä ajassa kuin sen pitäisi.

Jos ilma kiertää mutta tila on silti ajoittain liian kostea, syy voi olla Stenlundin mukaan esimerkiksi rakenteiden tai maaperän kautta tulevassa kosteudessa.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 10/18. Lue koko artikkeli digilehdestä.

Lue lisää:

Helppo 10 minuutin testi paljastaa ilmanvaihdon tilan

Näin parannat saunan ilmanvaihtoa