Ilmasto lämpenee ja pitkät hellejaksot yleistyvät myös meillä Suomessa. Pohjoismaiseen tapaan kodit on meillä tyypillisesti suunniteltu kestämään erityisesti kylmyyttä ja talvia, mutta nyt pitäisi jo viilentää.

Tulevaisuudessa kuumat hellejaksot tulevat yhä voimistumaan, yleistymään ja pitenemään. Helteiden vaikutukset tuntuvat erityisen konkreettisesti kaupungeissa, jotka ovat tiuhaan asuttuja. Asfaltti, betoni ja muut rakennusmateriaalit johtavat paljon lämpöä, joka varastoituu päivin rakenteisiin ja vapautuu yöllä. Öisin kaupungin ja maaseudun välinen lämpötilaero voikin olla jopa 5–10 astetta.

Swecon julkaisema tuore Urban Insight -raportti tutkii kuumuutta kaupungeissa ja etsii ratkaisuja siihen, miten kaupunkisuunnittelussa voidaan torjua kuumuuden ja pitkien hellejaksojen haittavaikutuksia ihmisiin. Kaupunkien täytyisi raportin mukaan parantaa kestokykyään hellejaksoja vastaan.

Keskiössä asumismukavuus

Suomessa rakennussuunnittelun lähtökohtana on pitkään ollut lämpimän ilman pitäminen sisällä, eikä koteja ole suunniteltu lämpenevään ilmastoon. Swecon talotekniikan energia-asiantuntija Niina Laasonen miettii työssään muun muassa sitä, miten rakennuksiin voidaan toteuttaa energiatehokkaita viilennysjärjestelmiä.

”Vielä aika harvassa kodissa Suomessa on viilennysjärjestelmä, mutta vuoden 2018 helleaalto selkeästi herätti kiinnostuksen, ja 2020-luvulla jäähdytysratkaisujen kysyntä tulee taatusti vielä lisääntymään”, Laasonen uskoo.

Helteet ja korkeat sisälämpötilat koettelevat etenkin vanhuksia ja lapsia. Väestön ikääntyessä kuumuu aiheuttaa myös monia kansanterveydellisiä ongelmia.

”Rakennusvaiheessa ei pitäisi tinkiä siitä, että ihmisille tarjotaan terveellinen ja turvallinen sisäilmasto”, Laasonen sanoo.

Ihmisten työteho tutkitusti laskee keskimäärin kaksi prosenttia jokaista yli 25 asteen nousevaa lämpöastetta kohden. Tänä keväänä moni teki töitä kotonaan, ja tulevaisuudessa etätyöskentelyn uskotaan lisääntyvän.

Energiatehokkaita keinoja

Yleistyvät hellejaksot vaativat monenlaisia muutoksia: rakennusten sijoittamisen huolellisempaa suunnittelua, lähiympäristön varjostamista ja arkkitehtonisia ratkaisuja. Myös uutta teknologiaa tarvitaan.

”Me suunnittelijat suosittelemme uusiin asuinrakennuksiin viilennysjärjestelmän rakentamista. Rakennusten viilentämiseen voidaan nykyisillä teknologioilla tehdä kustannus- ja energiatehokkaita ratkaisuja. Kun jäähdytykseen hyödynnetään samaa järjestelmää kuin lämmitykseen, ei investointi ole valtava. Viilennysratkaisulla pystytään myös kuivaamaan sisäilmaa, jolloin hieman korkeampikin sisälämpötila tuntuu huomattavasti miellyttävämmältä.”

Tilojen jäähdytyksessä syntyvää lauhdelämpöä voidaan kierrättää takaisin ja hyödyntää esimerkiksi kylpyhuoneen lattialämmitykseen.

”Suurimmissa suomalaisissa kaupungeissa on jo kaukokylmäverkot, joiden kautta pystymme tuottamaan jäähdytyksen energiatehokkaasti ja kierrättämään lämmön kaukolämpöverkkoon hyödynnettäväksi. Pientalot puolestaan ovat suurelta osin sähkölämmitteisiä, joten niihin saadaan helposti viilennys lämpöpumppujen avulla ja samalla pienennetään merkittävästi ostoenergiankulutusta talviajalla”, Laasonen toteaa.

Lue lisää:

Tuhansien eurojen avustuksia energiatehokkuuden parantamiseen

Näin asennat ja huollat ilmalämpöpumppua oikein