Isännöitsijöiden mukaan putkiremontit ovat vieneet taloyhtiöissä kaiken huomion. Muihin remontteihin lähdetään nyt liian myöhään.

Isännöitsijät ovat havahtuneet siihen, että taloyhtiöissä ryhdytään katto- ja julkisivuremontteihin liian myöhään. Remonttien siirtämisen seurauksena taloyhtiöille voi tulla lähivuosina ikäviä yllätyksiä. Tiedot käyvät ilmi isännöitsijöille tehdystä kyselystä.

”Putkiremonttien saama huomio voi vaikuttaa siihen, ettei taloyhtiöissä ymmärretä kattojen ja julkisivujen korjaustarpeita riittävästi eikä remontteja tehdä ajallaan. Selvitys paljasti, että isännöitsijöiltä jää vähintään yksi katto- ja julkisivuremontti vuodessa toteuttamatta, eli käytännössä tuhansia remontteja voi jäädä muiden korjausten jalkoihin, sanoo Isännöintiliiton kehitysjohtaja Reetta Yrttimaa.

Isännöintiliiton tekemään Katto- ja julkisivubarometriin vastanneista isännöitsijöistä vain neljäsosa on sitä mieltä, että katto- ja julkisivuremontteja tehdään taloyhtiöissä oikeaan aikaan. Isännöitsijöiden mielestä kattojen ja julkisivujen ylläpitoon ei ylipäänsä panosteta riittävästi ja hankkeita lykätään tulevaisuuteen.

Katto- ja julkisivuremontit ovat ajankohtaisia erityisesti 1970-luvulla rakennetuissa taloissa, eli niissä samoissa, jotka ovat myös putkiremontti-iässä.

”Rakennusten osien elinkaaret menevät osittain samassa syklissä, jolloin samaan aikaan voi tulla tarve usealle remontille. Jotta osakkaat selviävät taloyhtiön isojen remonttien aiheuttamista asuinkustannusten noususta, täytyy rakennuksia ylläpitää pitkäjänteisesti ja jaksottaa remontteja vähintään kymmenen vuoden tähtäimellä”, Yrttimaa muistuttaa.

Katot ja julkisivut koetuksella

Putkiremonttien tavoin katto- ja julkisivuremontit onnistuvat keskimäärin erittäin hyvin: selvityksen mukaan ne pysyvät aikataulussa ja budjetissa ja työn laatu on hyvää. Niistä kuitenkin puhutaan vähän sekä taloyhtiöissä että julkisessa keskustelussa.

”Valtaosa selvitykseen vastanneista isännöitsijöistä toivoo, että katoista ja julkisivuista käytäisiin samanlaista yhteiskunnallista keskustelua kuin putkiremonteista, koska tekemättömät remontit laskevat kiinteistön arvoa. Ja jos ikkunoista vetää, katto vuotaa tai parvekkeista tippuvat rappaukset, asumismukavuus vähenee ja asuinkustannukset nousevat esimerkiksi energiahukan takia, Yrttimaa sanoo.

Remonttien tarpeellisuus korostuu lähivuosina entisestään, kun ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärisäät, kuten myrskytuulet ja viistosateet, koettelevat kattoja ja julkisivuja. Esimerkiksi voimistuneiden myrskytuulten takia peltikattojen ja ikkunapeltien kiinnitykset pitää tehdä aiempaa tukevammin.