Riittämätön korvausilma on yksi yleisimmistä kodin huonon sisäilman syistä. Jos kylpyhuone ei kuivu suihkun jälkeen, voi poistoventtiili olla tukossa.

Vaikka painovoimainen ilmanvaihto olisikin alun perin toiminut varsin mallikkaasti, jossain vaiheessa talon asumishistoriaa saatetaan huomata, ettei näin ole enää asian laita. Kylpyhuone, joka ei tunnu suihkun jälkeen kuivuvan millään tai aamulla tunkkainen makuuhuone ovat selviä merkkejä siitä, että korvausilmaa ei tiloihin saada riittävästi tai että poisto on riittämätöntä.

Joskus tosin voi käydä niinkin, että asiasta kannattaa kysyä pikemminkin vieraalta kuin luottaa omiin aisteihinsa. Heikko sisäilman laatu on nimittäin siitä kiusallinen asia, että siihen tuppaavat asukkaat itse tottumaan, joten tunkkaisuutta ei välttämättä enää itse havaitse. Ystäviltä voikin kysäistä, tuoksuuko talossa raikkaalta tai yökylässä olijalta, riittikö vierashuoneessa ”happi”.

Itse asiassa hapenpuutteesta huoneessa ei niinkään kärsitä, vaan liiallisesta hiilidioksidin määrästä, joka voi aiheuttaa väsymystä, tunkkaisuutta tai päänsärkyä.
Jos oman makuuhuoneen tilanne tuntuu epäilyttävältä, Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja, DI Mervi Ahola neuvoo tarkistamaan sen aamuisen hiilidioksidimäärän nukutun yön jälkeen mittaamalla.

”Jos korvausilma ei pääse tilaan sille suunniteltuja reittejä, se voi painovoimaisella koneellisella poistolla varustetussa talossa tulla rakenteiden läpi, mikä paljastuu tunkkaisuutena ja ikävinä hajuina”, Mervi Alhola huomauttaa.

”Toki tunkkaisuus ja hajut voivat kertoa myös rakenteissa piilevistä vaurioista”, hän muistuttaa.

Hän sanoo, että makuuhuoneen hiilidioksidimäärän voi mitata aamulla, jolloin se on korkeimmillaan. Mittareita voi saada lainaksi esimerkiksi omalta sähköyhtiöltä ja niitä on myös myytävänä.

Venttiilit tarvitaan

Ilma ei vaihdu, jos sille ei ole avoinna olevia reittejä.

”Jokaisessa huoneessa on oltava venttiili. Pesuhuoneeseen, wc-tilaan ja keittiöön tarvitaan poistoventtiilit, oleskelutiloihin sekä makuuhuoneisiin korvausilmaventtiilit”, Mervi Ahola muistuttaa.

Joskus nämä venttiilit on esimerkiksi energian säästämiseksi tai vedon tunteesta pääsemiseksi tukittu – jopa päällystetty tapetilla. Silloin ilma ei tietenkään niiden kautta pääse vaihtumaan.

Hätä ei kuitenkaan onneksi ole tämän näköinen. Mervi Ahola huomauttaa, että kor-vausilmaventtiili on makuuhuoneeseen itsekin helppo asentaa ja omakotitaloon sen saa tehdä lupia sen enempää kyselemättä.

”Taloyhtiössä lupa toki tarvitaan.”

Mervi Ahola sanoo, että korvausilmaventtiili voi olla joko seinän läpi asennettava tai ikkunaan asennettava rakoventtiili. Seinän läpi asennettava malli varmistaa kuitenkin yleensä paremmin riittävän korvausilman saannin.

”Jokaiseen huoneeseen tarvitaan yksi läpi seinän menevä venttiili tai rakoventtiileitä mielellään koko ikkunan leveydeltä.”

Lisäksi on pidettävä huoli, että ilma pääsee kulkemaan talon sisällä. Ovien alla on oltava riittävän korkeat, noin 1,65–2 senttimetrin aukot. Toinen vaihtoehto on asentaa seinään tai oveen siirtoilmasäleikköjä.

Lue lisää: www.sisailmayhdistys.fi, www.hengitysliitto.fi, www.allergia.fi, www.motiva.fi