Puutarhakasvien tuottama jäte on arvokasta ja se kannattaa hyödyntää hyvin. Kun puutarhan bioraaka-aineiden ravinteet kierrätetään tehokkaasti, parantuu puutarhan maan rakenne.

Pilaantuneet hedelmät ja kasvikset tai muuten ylimääräinen sato kannattaa kompostoida joko pihamaalla tai viedä jäteaseman biojätteisiin. Muumio-omenat voi kompostoida laittamalla omenien päälle reilusti maata tai ruhosilppua. Jos vain mahdollista, kannattaa sairastuneet omenat kerätä pois ja hävittää saman tien.

Leikkuujätteet hakkeeksi

Pensaiden ja puiden leikkausjätteen paras sijoitustapa on silputa se oksaleikkurilla maanpeitteeksi ja -parannusaineeksi. Suurimmat oksat voidaan polttaa ja niiden tuhka sirotella jäähtymisen jälkeen puutarhan lannoitteeksi. Näin ravinteet jäävät kiertoon omalla pihalla ja hyödyntävät tulevaa kasvukautta.

Oksahaketta voi käyttää myös pintamaan kuivumista ehkäisevänä katteena istutuksissa. Rikkakasvienkin on vaikeampaa kasvaa sen läpi. Pikkuhiljaa katteen ravinteet vapautuvat myös maahan. Myös puolivalmis komposti sopii mainiosti maan katteeksi.

Nurmikon leikkuujäte ja putoavat lehdet kannattaa silputa nurmikon sekaan ruohonleikkurilla. Paras leikkuusää on poutasää, jolloin kuiva silppu ei jää paakuiksi ruohonleikkuriin. Syysnurmea kannattaa leikata riittävän usein, jolloin silppu ei ole liian suurta eikä jää kasvua haittaavaksi kuoreksi nurmen päälle. Pieni silppu päätyy sellaisenaan maan hyödyllisten mikrobien ja nurmen ravinnoksi.

Muut puutarhajätteet kompostiin

Puutarhan kompostiin kannattaa laittaa kaikki muu jäte sadonkorjuujäännöksistä pikkuoksiin. Rakenna komposti ilmavaksi ja käännä se syksyllä, jotta sen alimmat osa saavat myös ilmaa. Puutarhajätteelle kelpaa kehikko, mutta ruokajätteiden kompostointiin tarvitaan suljettu astia.

Kasvijätteen ohella kompostiin lisätään karkeampaa ainesta, esimerkiksi puuhaketta tai pikkuoksia, jotta ilmavuus säilyy kevääseen asti. Voit käyttää aktivaattoreita nopeuttamaan kasvijätteen hajoamista, mutta myös oman pihan puutarhamullan lisääminen nopeuttaa kompostoitumista.

Jos syksy on kuiva, kannattaa kompostia kastella, jotta se pysyy toiminnassa. Liian tiiviissä ja hapettomassa tilassa kasvit mätänevät ja komposti tuottaa haitallista kasvihuonekaasua, metaania. Ilmavassa ja sopivan kosteassa kompostissa kasvijätteet muuttuvat mullaksi ja ovat hyödynnettävissä noin vuoden kuluttua maanparannukseen.

Vinkit antoi Puutarhaliitto.