Suomalaisilla on paljon parannettavaa biojätteen lajittelussa. Biojätteestä päätyy sekajätteeksi peräti 60 prosenttia.

Vaikka kiinteisössä olisi järjestetty erilliskeräys biojätteelle, päätyy biojätteestä noin kolmasosa silti sekajätteeseen. Biojätteen lajittelun hyödyt ja jätteen jatkokäyttö ovat kotitalouksilla hukussa.

Lajitellusta biojätteestä tehdään Suomessa biokaasua, lannoitevalmisteita maa- ja metsätalouden käyttöön ja multaa viherrakentamiseen. Jos kaikki kotitalouksien tuottama biojäte lajitellaan ja käsitellään biokaasuksi, saadaan biokaasua 90 000 kaasuautoon. Kun biojäte joutuu muun jätteen joukkoon, menee se hukkaan, heikentää muiden materiaalien kierrätysmahdollisuuksia ja vähentää poltettavasta sekajätteestä saatavan energian määrää.

Tavoittena kerätä biojäte kaikista taajamakiinteistöistä

Ruokahävikkiä syntyy eniten kotitalouksissa, 35 prosenttia ruokahävikistä. Ruokahävikkiä syntyy myös ravitsemuspalveluissa, kaupoissa ja elintarviketeollisuudessa. Kotitalouksien ruokahävikki vastaa noin 100 000 keskivertohenkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikkinsä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2025 Suomen tavoite on kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia.

Biojätteen keräys on tarkoitus laajentaa aluksi yli viiden asunnon kiinteistöihin taajamissa. Muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen biojätteen keräys ulottuisi kaikkiin kiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa. Kompostointi kiinteistössä on vaihtoehto erilliskeräykselle. Myös yritysten lajitteluvaatimuksia tiukennettaisiin vastaavasti.

Rakasta joka murua -kampanja kannustaa suomalaisia vähentämään ruokahävikkiä ja lajittelemaan biojätettä kotona, työpaikalla ja lomalla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii kampanjan suojelijana ja kampajan toteuttavat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Kuntaliitto. Kampanja kestää vuoden 2021 loppuun.