Kun iso pihapuu on liian iso ja sen kunto askarruttaa, varminta on kutsua ammattilainen arviointi­käynnille. Syykin on selvä: tietyn puun kaatoa ei voi treenata, se kaatuu kerralla joko oikein tai kohtalokkaasti väärin.

Iso pihakoivu on seissyt talon kupeessa viimeiset sata vuotta moitteettoman komeana ja hyväkuntoisen näköisenä, mutta mistä senkin osaisi päätellä, kaatuuko se juuri tämän talven myrskyihin?

Päätös ammattilaisen kutsumisesta paikalle kannattaa aina, jos puiden kunto arveluttaa. Silloin pääsee pohtimasta, mikä puu hyvin todennäköisesti kaatuu rakennusten, kulkureittien tai autojen päälle.
Joidenkin puiden kuntoa ei tarvitse maallikonkaan arpoa, sillä ne näyttävät jo päällepäin heikkokuntoisilta. Vaaran merkkejä on monia.

”Tuohen kuoriutuminen irti koivun rungosta kertoo ongelmista, samoin kuivunut latvus tai lahottajasienet rungolla ja juuristoalueella. Onkalot ja halkeamat, joissa laho tekee työtään verottavat puun kuntoa. Hätäversot rungossa tai juurella kertovat koivun pelastautumisyrityksistä silloin, kun esimerkiksi laho vaivaa ja puun elämä alkaa olla loppusuoralla”, luettelee metsuri, arboristi ja Auswald Oy:n yrittäjä Eero Havia.

Kaadetaanko pihapuu vai ei?

Puun kaatoon johtava päätös voi syntyä suoraviivaisesti: nurin vain ja sillä selvä. Hyvin huonokuntoinen ja ympäristölleen vaarallinen pihapuu on tietysti syytä poistaa. Kuitenkin myös hyvässä kasvussa olevia puita kaadetaan, monistakin eri syistä.

”Hyvin yleinen ongelma on suureksi kasvava puu, joka on istutettu lähtökohtaisesti liian ahtaalle kasvupaikalle. Liian lähellä taloa oksat osuvat rakenteisiin. Suuret ja leveälatvuksiset tammet ja vaahterat myös varjostavat pihasta laajan alueen.”

Iso pihapuu on kova kilpailija pihan muille kasveille. Esimerkiksi suuri koivu juo noin 500 litraa vettä vuorokaudessa, joten sen juurelle on turha perustaa kasvimaata tai hedelmätarhaa, jopa nurmikko kituu usean koivun pihapiirissä.

Mitä jos vain tapittaisi?

Jos puu on tärkeä tai tarjoaa tarpeellista näkösuojaa, siitä pidetään monesti kiinni viimeiseen asti. Joskus päädytään kummalliseen kompromissiin: Puu tai useampi pätkäistään rujosti tapiksi, kun ne ovat kasvaneet liian suuriksi. Ratkaisu on monipuolisesti huono, kun komea puu oksineen jätetään kasvamaan kituen epäsuhtaisena ja rujon rumana pätkänä.

”Tapitus aiheuttaa niin paljon ongelmia puulle, että se ei ole järkevä toimenpide missään tilanteessa. Joskus näkee jopa suureksi kasvaneiden kuusiaitojen lyhentämistä pensasaidan korkuisiksi tapeiksi. Sellainen kuusiaita ei enää koskaan toivu operaatiosta ja kasva kunnolla.”

Tapista kasvavat uudet oksat eivät kasva normaaliin tapaan puun ydinosista vaan aivan pinnasta, jolloin ne ovat hyvin alttiita repeämisille. Lisäksi laho pääsee tapista pehmentämään runkoa. Parempi vaihtoehto on leikata puuta maltillisesti ja jo nuorena. Kaikkein järkevintä on valita kasvupaikalleen sopivan pieni puu, joka saa kasvaa luonnollisesti ilman jatkuvaa hoitoa ja leikkausta.

Puun kunnon monta muuttujaa

Ammattilainen osaa arvioida puiden kuntoa kokemuksellaan, mutta huomioitavana on aina monta muuttujaa. Kuntoarvioon vaikuttaa myös esimerkiksi puulaji ja koko.

”Ajatellaan esimerkiksi suurta ja monihaaraista pihakoivua, joka pudottelee suuria oksia tuulisella säällä. Se voi johtaa ajattelemaan, että puu on huonokuntoinen, koska oksia putoilee. On kuitenkin eri asia, jos puu tiputtelee kuivuneita alaoksia tai latvuston sisälle jääneitä oksia, jotka puu on kuivattanut omia aikojaan, kuin että puusta putoaa isojakin rungon palasia koska puun elinvoima alkaa hiipua.”

Pitää myös arvioida, onko tippuvista oksista vaaraa ihmisille, liikenteelle tai rakennuksille. Suurten kuivien oksien hallittu poistaminen on paikallaan, jos niiden hallitsematon putoaminen ai­heut­taa vaaraa. Puun haaran repeäminen on vieläkin pahempi juttu. Esimerkiksi vaahtera on kovaa ja ra­peaa puuta, joka on altista repeilemään, jos jyrkkäkulmaiseen haaraan kohdistuu rasitusta.

Myöskään lahottajasieniä kasvava puu ei ole välttämättä välittömässä vaarassa, vaikka siltä näyttäisi amatöörin silmin. Puulajilla ja lahottajasienen lajilla on merkitystä lahon etenemisen kannalta, ja ne pitäisi tunnistaa.

Koska puun kuntoa ei voi tyhjentävästi päätellä ulkoapäin katsellen, moni hermoilee ja kaataa pihapuunsa varmuuden vuoksi. Huonossa tapauksessa nurin menee vanhoja hyväkuntoisia puita ja pystyyn jää nuoria huonokuntoisia ja -rakenteisia puita, joilla ei ole hyvää tulevaisuutta.

Kaikkea ei ammattilainenkaan näe ilman apuvälineitä. Puun sisällä voi olla lahoa ja puutuholaisia piilossa.

”Puun sisällä olevia ongelmakohtia voidaan tutkia mikroporalla. Mikro­poraus perustuu poran paineentunnistukseen eli lahokohta antaa myöden. Joskus joudutaan kiipeämään puuhun tutkimaan onkaloita ja poraamaan ylhäällä puun oksistossa. Tämä kaikki vie aikaa ja lisää kustannuksia”, Havia sanoo.

pihapuu

Kaato ahtaalla tontilla

”Toisinaan työn alle tulee tapauksia, joissa ahtaalla tontilla joudutaan kaatamaan puita, jotka ovat aivan kiinni rakennuksissa tai vaikkapa keskellä terassia. Silloin voidaan käyttää apuna esimerkiksi autonosturia. Jos sellaista ei saada tontille järkevästi, puun voi myös paloitella ja laskea oksa kerrallaan maahan. Muutama myrskyn kaatama puu on joskus otettu talon katoltakin.”

Havia käy aina ennen kaatokeikkaa katsomassa asiakkaan luona, minkälaisista puista on kyse. Asiakkaan kanssa neuvotellen selviää, millainen työ on tiedossa. Samalla Havia esittää hinta-arvion ja tarjouksen puunkaadosta. Taloudellisin kaatovaihtoehto harkitaan aina kohteen mukaan.

”Jokainen työmaa ja puu on vähän erilainen. Jonkun asiakkaan tontilla saa kävellä ja ajaa traktorilla nurmikolla vapaasti, toisen pihaan joudutaan rakentelemaan köysiratoja ja varomaan istutuksia sekä kuljettamaan kaikki risut pois. Kolmas saattaa haluta vain puut kumoon ja pätkii rungotkin itse. Puu saadaan poistettua kantoa myöten, mutta hinta on silloin sen mukainen.”

Puunkaato sisältää yleensä puun käsittelyn siihen asti, että runko ja oksat ovat maata vasten. Siitä eteenpäin on lisätöitä. Kaadettujen puiden poiskuljetus ja mahdollinen kannon poisto ratkaistaan siis aina erikseen. Asiak­kaan toiveista riippuu, mitä poistettavalle puulle tehdään. Varsinkin haja-asutusalueella puu jää monesti asiakkaalle polttopuiksi.

”Talvella kaadettu puu kuivuu nopeammin, koska alkukosteus on matalampi. Talvi on muutenkin suositeltava aika tilata ammattilainen tontille, sillä silloin vältetään kevätruuhkat. Yleensä ihmiset heräävät keväällä siihen tilanteeseen, että pihoja aletaan kunnostaa ja huonokuntoisia tai liian suuria puita halutaan pois. Talvella kaadettaessa pakkanen ja lumi myös suojaavat pihaa mukavasti.”

Havian mukaan piha- ja tonttipuiden myyminen esimerkiksi sahatavaraksi on haasteellista, koska monet pihapuut ovat huonon mallisia eli niissä on paksuja oksia ja mutkia. Monet sahat eivät ota lähtökohtaisesti pihapuita, koska niissä voi olla muun muassa nauloja ja riippumaton koukkuja. Laajoista tonttihakkuista saattaa syntyä joskus myyntikelpoistakin puutavaraa, mutta silloinkin yleensä puun arvo on pienempi kuin kuljetuksesta ja hakkuusta syntyvät kustannukset. Harkinta on tehtävä tapauskohtaisesti.

Amatöörit asialla

Jotkut asiat ovat sellaisia, joita ei voi harjoitella. Omalla pihalla tietyssä paikassa kasvavan tietyn puun kaataminen on sellainen. Puu menee nurin ainutkertaisesti kerran ja treenaamatta. Ja se voi mennä nurin hyvin tai erittäin huonosti. Pahimmillaan vaarantuu omaisuus sekä kaatajan sekä katselijoiden terveys.

Äkkiäkös minä tuon pihapuun tuosta kaadan, ei se ole mitään rakettitiedettä, tuumii moni omakotiasukas. Kokeneet metsurit ja arboristit eivät sen sijaan ylpisty puiden edessä. He tietävät, että puut eivät ole tasalaatuisia vaan jokainen on yksilö. Kokeneinkaan ammattilainen ei välttämättä voi tietää, onko puun sisällä arvaamattomia muuttujia, esimerkiksi jokin laho kohta, josta aiheutuu puun vetoa ja vääntöä ennakoimattomaan suuntaan sen lähtiessä kaatumaan.

”Ei-ammattilaisen kannattaa kaataa vain sellaisia puita, jotka eivät kaatuessaan varmuudella yllä varottaviin kohteisiin. Jos on kokematon kaataja, harjoitteleminen kannattaa tehdä siis siellä, missä on turvallista.”

”Ja suojavarusteet pitää olla! Selkäpiitä karmii, kun näkee virttyneissä verkkareissa ja muovisandaalit jalassa­ sahaajia. Hyvät viiltosuojahousut ja kunnollinen kypärä ovat välttämättömiä hankintoja. Vahinko käy helposti ja jälki on yleensä aika kamalaa. Perustelu, että ”sahaan niin vähän ettei kannata hankkia suojavarusteita” on täyttä puppua. Mitä vähemmän sahaa, sen suurempi vahingon riski on”, Havia korostaa.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 11/21. Lue koko juttu digilehdestä.

Luvallisesti puun­kaatoon

Asemakaava-alueella pihapuun kaatoon tarvitaan rakennusvalvonnan myöntämä puunkaatolupa.

Arvioinnissa huomioidaan puun kunto, koko, sijainti tontilla ja muu puusto. Puun vaarallisuus on tarvittaessa kyettävä todistamaan.

Jos tonttia on tarkoitus parturoida maisemaa muuttavasti, on haettava maisematyölupaa.

Hyviin tapoihin kuuluu keskustella puunkaadosta naapu­rien kanssa.

Yleiskaava-alueilla omia puita voi yleensä kaataa vapaasti. Yleiskaavassa voi kuitenkin olla puustoa koskevia määräyksiä tai toimenpiderajoituksia.

Sähkölinjaa uhkaava puun kaato on erityistapaus. Omasta sähköyhtiöstä saa puhelinneuvontaa, tarvittaessa asentaja tulee turvaamaan sähkölinjaa. Tontin haltija tilaa puunkaadon ammattilaisen.