Ympäristöministeriön jo lausuntokierroksella ollut uusi kaavoitus- ja rakentamislaki olisi tarkoitus saada voimaan vuoden 2024 alusta. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki on vuodelta 2000.

Lakiehdotusta on valmisteltu nyt neljä vuotta, ja se on paisunut melkoiseksi järkäleeksi. Perusteluineen 779-sivuinen tuotos ei liene pikkujuttu eduskunnassakaan, jos se sinne päätyy.

Uudistuksella on Sanna Marinin hallitusohjelman mukaiset tavoitteet vähähiilisyydestä, luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta ja digitalisaation edistämisestä. Rakentamisen laadun edistäminen on neljäs tavoite, johon lakiehdotuksen mukaan pitäisi päästä sekä uudis- että korjausrakentamisessa.

Lakiehdotus toisi pientalonomistajalle uusia vastuita ja velvollisuuksia. Se lisäisi myös kustannuksia, joista esitämme tässä jutussa yhteenvedon pohjautuen ympäristöministeriön itse kokoamaan luetteloon lain perusteluosiossa.

Tarkastelimme lakiehdotusta pientalo-omistajan ja omakotirakentajan näkökulmasta.

Mikähän on vähäistä, entä tätä suurempaa?

Kielen kannalta lakiehdotus sisältää epätarkkoja ilmauksia. Esimerkiksi sanaparia vähäistä suurempi on käytetty kymmeniä kertoja. Mitenkään kiistattomasti ei määritellä, mikä missäkin tapauksessa on vähäistä ja minkä mitan mukaisesti tämä muuttuisi suuremmaksi. Lainsäädäntöön leviävä sanapari on kuin suoraan brittikomediasta kopioitu.

Kun säädös jätetään epämääräiseksi, se tulkitaan eri puolilla maata miten sattuu. Tämä vaikeuttaa lain soveltamista. Pahimmissa tapauksissa riitatilanne joutuu ilman rakennusalan osaamista olevan tuomarin tulkittavaksi oikeusistuimessa. Seuraa suuria sotkuja, kalliita kustannuksia ja turhanaikaista rahanmenoa eri osapuolille.

Kysymys ympäristöministeriölle: ellette tiedä mitä säätää, miksi pitää edes yrittää?

Vapaus pihamökkeihin?

Lakiehdotuksen tunnusmerkiksi on jo ehtinyt muodostua sen sallima ilman rakennuslupaa rakennettava alle 30 neliön piharakennus. Otsikoita lukiessa tulee miettineeksi, ovatkohan kollegamme mediassa menneet halpaan? Vaikka rakennus- tai toimenpideluvasta pääsee, ei sitä mökkiä vapaasti saa tehdä.

Pihamökin rakennushankkeeseen ryhtyvä ei tarvitse kunnalta rakentamislupaa, mutta hänen täytyy silti ottaa selvää siitä, saako aiottuun paikkaan todella rakentaa moisen mökin. Lisärakennuksia saa olla vain kunnan määrittelemissä rajoissa sekä lukumäärältään että sijainniltaan. Mitä tämä merkitsee? Vastaus: soita oman kuntasi rakennusvalvontaan ja kysy. Joka kunnassa on oma rakennusjärjestys. Hankaluutesi alkavat monessa kunnassa jo siitä, ettet saa rakennustarkastajaa ihan äkkiä puhelimeen tämän kiireiden keskeltä.

Ja jos lisäät pihamökkiin sähköt, tarvitset suunnittelijan, urakoitsijan ja sähkömiehen. Jos teet siitä saunan, pitää märkätilat ja putkityöt teettää ammattilaisilla määräysten mukaan ja käyttäen vain hyväksyttyjä rakennusaineita. Jos lisäät rakennukseen tulisijan, tarvitset siihenkin suunnittelijan, työnjohtajan tai valvojan sekä sertifioidut tarvikkeet.

Tästä kaikesta on myös laadittava asianmukaiset suunnitelmat ja paperit, joissa kohteen määräysten mukaisuus todetaan ja vahvistetaan. Nyt valmisteilla olevan lakiehdotuksen mukaan asiakirjat on tallennettava myös digitaalisesti ja mahdollisesti kolmiulotteisina.

Ympäristöministeriön hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi totesikin puhelinhaastattelussamme, että pihamökin lupavapauden tapauksessa vaivaa säästyy rakennuttajalta vähän, ja säästöä kertyy rakennusluvan hinnan verran. Ei sen enempää.

Vähähiilinen omakotitalo

Tehdastekoisia omakotitaloja voi omakotitalon rakennuttaja melko helposti toteuttaa ”vähähiilisinä” ja pyytää niistä myös vaadittava ”digitaalinen kaksonen” jopa kolmiulotteisena mallina. Toisin ovat asiat jo käytössä olevien 1,157 miljoonan pientalon suhteen.

Vähähiilistä rakentamista pohtineet asiantuntijat ovat todenneet, että suurin ongelma hiilipäästöjen suhteen ovat jo olemassa olevat rakennukset.

Suomalaisista asuu edelleen enemmistö pientaloissa. Omakotitaloissa asuu 2,7 miljoonaa ihmistä. Ketju- ja rivitaloissa asuu 0,7 miljoonaa. Tämä on yhteensä 3,4 miljoonaa kansalaista 5,5 miljoonasta. Rakennuslaki koskee myös 500 000 kesämökkiä, joihin sovelletaan yhä useammin samoja määräyksiä kuin muihinkin pientaloihin.

Maan 61 475 kerrostalossa asuu ainakin toistaiseksi vähemmistö (Tilastokeskus 2018.)

Asumisen hiilipäästöjen vähentämiseksi katseen pitäisi pysyä nykyisessä valtavassa omakotitalokannassa.

Aikoinaan hometalkoista tunnetuksi tullut Juhani Pirinen johtaa Lahden kaupungin perustamaa vähähiilisen rakentamisen projektia. Hänen mukaansa uuden rakentaminen ylittää aina vanhan korjaamisen hiilidioksipäästöissä. Siksi pitäisi löytää keinoja jatkaa olemassa olevien talojen elinkaarta korjaamalla ja parantamalla.

Korjausrakentaminen

On tietysti selvää, että jos kaavoitus- ja rakentamislaki koskee kaavoitusta ja rakentamista, se keskittyy uusien kaavojen ja uusien talojen rakentamiseen. Korjausrakentamistakaan ei ole ihan kokonaan unohdettu.

Sinne on esimerkiksi tuotu pykälä, jossa todetaan, että korjauksen yhteydessä voidaan käyttää talon rakentamisajankohdan määräysten mukaista ratkaisua, jos se on teknisesti toimiva. Tämä on jo todettu monessa alan asetuksessakin ja nyt siis myös varsinaisessa laissa.

Tätä ovat varsinkin arkkitehdit hallitusneuvos Martinkaupin mukaan kiitelleet.

Tämäkään ei ole ihan niin vapauttavaa kuin voisi luulla, sillä kaikki asetuksilla säädetyt määräykset ja velvoitteet säilyvät esimerkiksi märkätilojen, savuhormien ja putki- ja sähkötöiden suhteen.

Uusi kaavoitus- ja rakentamislaki lisää kuluja

Kotitalouksien kulut nousevat. Lakiehdotuksen kirjoittajat perustelevat rahan menoa mahdollisella rakennusten laadun paranemisella. Tämä taas johtaisi talojen käyttöiän kasvuun ja sitä kautta kulujen pienenemiseen. Lakiehdotus näköjään noudattaa periaatetta ”köyhän ei kannata ostaa halpaa”.

Kuulostaa hyvältä, mutta sitten taloa korjatessa tarvitaan käteistä rahaa. Talon mahdollisella elinkaaren pidentymisellä ei voi maksaa rautakaupan laskua eikä putkimiehen palkkaa.

Rahanmenon ja byrokratian pelko on jo tähänkin mennessä aiheuttanut, että pientalon korjaaja on yrittänyt kaikin tavoin välttää luparumban ja sen mukanaan tuoman valvonnan ja muun vaivan. Miten käy jatkossa?

Mitkä sitten aiheuttavat lisäkustannuksia ja mitkä vähentävät niitä? Lue lakiehdotuksen perusteluihin kootut arviot TM Rakennusmaailmassa 1/22 ilmestyneestä artikkelista.

Lue lisää:

Kiertotalous, kaavoitus ja korjausvaje vaativat toimia, jotta kaupungit kehittyvät