Kaiho takoraudan ja mekaanisten nappuloiden maailmaan on nostalgiaa, johon ei ole paluuta. Huoli kodinkoneiden ja laitteiden korjauskelpoisuudesta on sen sijaan mitä aiheellisin.

”Joidenkin varaosien saatavuus loppuu nykyään aikaisemmin kuin koskaan, jo 4–5 vuotta vanha laite voi jäädä ilman varaosia. Huoltoliikkeen on mahdoton pitää hyllyssä suurta varaosavarastoa, koska merkki- ja mallivalikoima on niin laaja. Lisäksi markkinoille tulee kaiken aikaa uusia malleja”, sanoo salolaisen Huolto Järvi Oy:n kodinkoneasennuksista ja huolloista vastaava työnjohtaja Tapio Järvi.

Suomessa ei ole enää millään merkillä varsinaista varaosavarastoa, joten varaosien saapuminen kestää yleensä kahdesta päivästä reiluun viikkoon. Yhteispohjoismaiset varaosavarastot ovat yleensä Ruotsissa.
Kodinkonekorjaus on nykyään usein korttipeliä. Laitteiden ohjaukset on toteutettu pääsääntöisesti elektronisesti, joten elektroniikkakortteja vaihdetaan uusiin. Monien merkkien kortit saapuvat huoltoliikkeeseen tyhjinä ja ne ohjelmoidaan mallikohtaisesti sopiviksi.

”Ennen takuuaikana korjattiin kaikki laitteet pienistä kelloista lähtien. Nykyään pienlaitteista huolletaan vain suurimpien valmistajien kalliin hintatason mikroaaltouunit, imurit ja kahvinkeittimet. Monilla pienkonemerkeillä ei ole huoltoverkostoja lainkaan. Kun asiakas vie viallisen laitteen myyjäliikkeeseen, se vaihdetaan tutkimatta uuteen. Vaihtoon menee paljon myös sellaisia laitteita, joissa ei ole mikään vialla. Kyseessä voi olla ominaisuus, käyttövirhe tai jokin muu pieni häiriö, joka olisi helpostikin korjattavissa.”

EU muutti lainsäädännön

Ennen myytävillä kodinkoneilla ja pienlaitteiden varaosilla piti olla merkki- ja mallikohtainen kymmenen vuoden pituinen saatavuus. Valmistajat takasivat varaosien saatavuuden, laitteet olivat korjattavissa. Koneiden ja laitteiden ennakkotarkastus loppui vuonna 1994, kun Suomen lainsäädäntö muutettiin EU-vaatimusten mukaiseksi. Nyt valmistajat vastaavat laitteiden turvallisuudesta.

Käyttötapa vaikuttaa kodinkoneen ikään. Järven mukaan varsinkin tiskikoneissa korostuu omatoimihuollon puute, koneiden sihdit ovat usein tukossa. Automaattikahvinkeittimet menevät myös tukkoon jauhettavien kahvipapujen rasvoista, jos niitä ei puhdisteta käyttöohjeen mukaisesti.

”Pussittomien pölynimureiden suodattimien puhdistus tahtoo unohtua. Ihmiset eivät ehkä miellä, että ei se pöly olemattomuuteen poistoilmasta katoa. Imurissa on useita suodattimia, joita on pestävä ja vaihdettava. Puhdistettavia suodattimia on myös kuivausrummuissa ja lämpöpumpuissa”, Järvi opastaa.

Kannattaako korjata?

”Yleensä hinta ja laatu kulkevat käsi kädessä. Kannattaa hankkia tunnettujen valmistajien tuttuja merkkejä, jolloin myös varaosien saanti ja huoltaminen hoituu jatkossakin varmemmin”, Järvi muistuttaa.

Ammattilainen ei halua arvioida koneiden keskimääräistä kestävyysaikaa, sillä käyttömäärät ja olosuhteet ovat hyvinkin erilaiset. Aika tekee kuitenkin vääjäämättä tehtävänsä: esimerkiksi kumiosat saattavat kovettua, muoviosat haurastuvat, elektroniikoissa joidenkin komponenttien kuivumiset aiheuttavat ongelmia. Astianpesukoneiden aiheuttamien vesivahinkojen syynä on usein vanha hapertunut poistoletku.

Vanhan koneen korjaus voi olla vaikeaa tai se tulee kohtuuttoman kalliiksi verrattuna uuden koneen ostamiseen. Kotivakuutuksesta saattaa olla hyötyä, mutta omavastuun suuruus tai laitteen ikä vaikuttavat asiaan.

”Jos kotitalousvähennykseen saisi sisältyä korjaustoimintaa, kenties entistä useampi korjauttaisi laitteitaan ja jätevuoret saataisiin kuriin. Karkeasti arvioituna viiden vuoden ikäistä halvinta kodinkonetta ei luultavasti korjauteta, keskihintainen sen sijaan kannattaa luultavasti korjauttaa. Ennen päätöstä kannattaa soittaa korjaajalle ja pyytää arvio korjauksesta”, Järvi sanoo.

Kuluttajan oikeudet

”Kodinkoneille ei ole määritelty virallisia kestävyysvaatimuksia eli miten monta vuotta esimerkiksi pesukoneen pitäisi toimia, sillä niiden käyttötavat vaihtelevat”, sanoo Kuluttaja-lehden testauspäällikkö Teemu Sysioja. Puolueetonta testitietoa tuottavaa lehteä julkaisee Kuluttajaliiton perustama yhdistys, Kery ry.

Käytännössä valmistajan pitää korvata täysimääräisesti kodinkoneen valmistusvirheet noin kahden vuoden ajan. Joitakin vuosia sitten Elektroniikan Tukkukauppiaat arvioivat, että isojen kodinkoneiden keski-iät ovat yli kymmenen vuotta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että valmistajat lupaisivat laitteiden kestävän toistakymmentä vuotta.

Kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännöstä pystyy päättelemään miten kauan koneiden pitää toimia. Tapaukset ovat yksilöllisiä ja ratkaisukäytäntö vaihtelee tuotteittain. Esimerkiksi älypuhelimelle riittää jo noin parin vuoden käyttöikä, mutta lieden pitää kestää pidempään kuin neljä vuotta. Vuosien ongelmattoman käytön jälkeen kuluttaja kuitenkin yleensä joutuu osallistumaan laitteen korjauskustannuksiin. Koneen käyttöiän määrittely on valmistajille vaikea asia.