Remonttivahti on tamperelaisen Asua Group -remonttiyrityksen ideoima applikaatio, jonka toteutusta Tekes avusti. Apin kehitti tamperelainen Haltu Oy -ohjelmistoyritys.

”Kaikki rakentajat sanovat olevansa laadukkaita, nopeita ja joustavia. Me halusimme todentaa jokaisesta tekemästämme työstä kaiken”, toimitusjohtaja Jarno Hämäläinen alustaa. Hän oppi rakentajaksi rakennusyhtiössä, jota hänen isänsä johti noin 40 vuotta.

Asua skannasi appiin kaikki kuitit remonttiasiakkaan nähtäväksi. Asiakas näki reaaliajassa myös työtunnit, ja Asua-johto näki työntekijöiden gps-tiedot. Tämä järjestely osoittautui liian monimutkaiseksi, joten appia yksinkertaistettiin.

Jarno Hämäläinen perusti Asua Group Oy:n 2012. Pari vuotta myöhemmin Hämäläinen ja Markus Koskinen päättivät, että rakentamiseen pitää saada avoimuutta. Heistä tuli Asua-yrittäjiä. Nyt yritys työllistää parikymmentä ihmistä.

Samat tiedot kaikille

Asua Group todentaa asiakkaalleen tekemänsä työn, tekijän ja tekemisajan. Näin edettiin koko tapahtumaketjun dokumentointiin. Jos joku epäilee rakennusvirhettä, työn vaiheet voi tarkistaa lähes tunneittain.

Koskinen sanoo, että sovellus auttaa jäljittämään reklamaatioita jo ennen kuin asiakas tietää niistä.

”Jos vahingossa tönäisen juuri maalattua seinänurkkaa, mutta en ehdi heti korjaamaan sitä, totean, että sori, näin kävi. Laitan sen huomisen asialistalle. Tavallisesti rakennusalalla pyritään viimeiseen asti salaamaan omat mokat. Niistä sitten riideltäisiin”, Koskinen kertoo.

Myös asiakas voi lähettää kuvaviestin vaikkapa kolhiintuneesta sähköpistokkeesta, joka sähkömiehen pitäisi tarkistaa. Ilman sovellusta asiakas olisi ehkä kirjoittanut asian paperilapulle, jota sähkömies ei välttämättä olisi nähnyt.

Koskinen kehaisee apin parantavan tuottavuutta, kun henkilöstö käyttää sitä. Johdon ei tarvitse iltaisin soitella työntekijöille ja varmistaa vaikkapa, että jokin seinä on purettu.

Hämäläinen myöntää, että henkilöstö ei heti täysin hyväksynyt sovellusta. Enää appia ei kuulemma pidetä kyttäyksenä, kun henkilöstö havaitsi apin helpoksi tavaksi todentaa sekä työn määrää että työn laatua. Pitää vain muistaa merkitä itsensä appiin, kun aloittaa työn ja päivän päätteeksi ilmoittaa tehdyt työt ja tunnit.

”Appi on pelastanut meidät monta kertaa, kun kaikilla – meillä, työnjohdolla, työntekijöillä ja asiakkailla – on sama dokumentaatio. Yhdestä kuvasta näkee vaikkapa vesieristeen paksuuden ja toisesta kuvasta näkee kosteusarvot”, Hämäläinen sanoo.

Sovelluksen valvojaversiota voidaan seurata vaikkapa insinööritoimistossa. Koskinen mainitsee monen isännöitsijän kehaisseen appia sen tuottamista kustannus- ja aikahyödyistä. Niitä kertyy, kun kohteessa käynnit vähenevät.

Hämäläinen jatkaa, että jatkuva dokumentointi vahvistaa keskusteluyhteyttä. Jos asiakas on rautakaupassa nähnyt jo sovittua mieleisemmän lavuaarin, hän voi lähettää kuvan, joka tallentuu. Tieto muutoksesta tulee niin yritys- kuin työnjohdolle ja työntekijöille.

”Ilman appia pyörittäisimme sähköpostia ympäriämpäri. Jos asiakas tilaa lisätyöksi seinämaalauksen, työnjohto voi hinnoitella sen 1 200 euroksi. Jos asiakas vastaa hyväksyvänsä hinnan, työ tilataan”, Hämäläinen konkretisoi.

Lisätöistä koituu usein rakennusalalla ongelmia: Mitä on tilattu? Kuka on tilannut? Kuka on tilaukset hyväksynyt? Kun nämä kaikki saadaan nopeasti dokumentoitua, epäselvyydet vähenevät.

Sisäilma kuntoon

Hämäläinen sanoo Asuan erikoistuvan sisäilmakorjauksiin, joita yhtiön töistä on jo noin 60 prosenttia. Sisäilmaremontteja teettävät varsinkin koulut, päiväkodit ja taloyhtiöt, joissa korjauslaadun todentaminen, työtavat ja käytetyt materiaalit ovat tärkeitä dokumentoitavia.

Alun perin Asua käytti sisäilmakorjauksiin aina insinööritoimistoa. Nyttemmin Asua tutkii pieniä kohteita itse, kun yhtiössä on kouluttauduttu yksityiskohtaisesti alan tuotteisiin ja niiden käyttöön.

”Koulutimme hiljakkoin yhden rakennusalan aloittelijan sisäilmakorjauksiin, ja hän kehittyi nopeasti alan parhaimmistoon”, Hämäläinen kehaisee.

Asuassa uskotaan, että sisäilmakorjaukset, valesokkeliremontit ja yleensä kosteusvaurioiden korjaamisbisnes ovat vasta kysyntänsä alussa.

”Sisäilmakorjauksessa on usein kyse lattiarajan ja alapohjan tiivistämisestä. Siinä nuppineulan kokoinen reikä on virhe. Vaan sitä reikää ei pysty todentamaan kuin merkkiainekokeella. Tavallisesti sen tekee insinööritoimisto, kalliisti”, Hämäläinen taustoittaa.

Vaan varsinkaan pieniin kohteisiin insinööritoimistoa ei saa nopeasti tekemään merkkiainekoetta. Kun kaikki työmaavalvojatkaan eivät ole perehtyneet sisäilmakorjauksiin, Asua alkoi itse tehdä merkkiainekokeita.

”Ylisuuret katteet”

Asua-kaksikon mukaan rakennusliikkeet ottavat tyypillisesti materiaaleista runsaasti ylihintaa ja erityisesti kylpyhuoneremonteissa otetaan useita tonneja liikaa katetta.

”Kun rakennusalan työtilanne on hyvä, firmat tarjoavat isolla skaalalla. Pyrimme toimimaan tässä vastavirtaan”, Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen lupaa esitellä asiakkaalle urakkatarjouksen koostumuksen likimain ruuvilleen. Hän arvioi, että asiakasta miellyttävät nyt tavoitettavuus ja täysi läpinäkyvyys. Näiden mieltymysten Hämäläinen uskoo juurtuvan rakennusalalle.

Asua pyrkii urakoimaan isoja kokonaisuuksia, ja ulkopuolinen valvoja varmistaa laadun. Valvonta maksaa, mikä kannustaa yhtiötä tehokkuuteen.

Asua laskuttaa useimmiten tuntitöistä. Urakkatarjouksen yhtiö antaa Koskisen mukaan vaativimmista kohteista. Hän sanoo yhtiön joskus jopa alentaneen sovittua urakkahintaa, jos kohde olikin selvästi helpompi kuin arvioitiin.

Yhtiön alihankkijoina on tavarantoimittajien lisäksi putki- ja sähkömiehiä. Yrittäjäkaksikko kehuu ammattilaisten tulevan kutsuttuina nopeasti, kun käytössä on yhteinen appi.

”Putkimies vastaa viestiin kertomalla kellonajan, milloin käy kohteessa. Käyntinsä lopuksi putkimies ottaa kuvat, joista selviää, mitä on purettu ja mitä on kytketty. Dokumentit tallentuvat yhteiseen toimintaympäristöömme”, Koskinen selostaa.

Hämäläinen tietää, että alan maineen paraneminen hyödyttäisi kaikkia.

”Jos häviämme kilpailussa, silloin olemme huonoja”, hän kiteyttää.