Kasviterraario on kodin komea keskipiste, joka vangitsee katseen ja luo asumisviihtyvyyttä. Mikä parasta, tyyli on vapaa, samoin satsauksen koko: kasviterraario voi olla pieni lasipurkki tai seinän kokoinen viidakko.

Vihreän ympäristön vaikutusta mieleen ja mielialoihin on tutkittu jo pitkään. Aina ei pääse luontoon, mutta luonnon voi rakentaa sisätiloihin. Viherseinien myönteiset vaikutukset työpaikoilla ja julkisissa tiloissa ovat todettuja.

Kodeissa eletään jo seuraavaa buumia: kasviterraario kasvattavat suosiotaan. Syy kasviterraarioiden suosioon on ilmeinen: tekemisen tyyli on vapaa ja mahdollisuuksia rajattomasti. Kasviterraario voi olla pieni hillopurkki tai valtava liukuoviterraario tai mikä tahansa läpinäkyvä astia. Siellä voi kasvaa yksi kasvi tai kokonainen aavikollinen tai viidakko. Pieni terraario voi olla täysin vailla tekniikkaa tavallisen pöytälampun alla tai ladattu täyteen hienouksia sumukoneesta kasvi-ledeihin.

Kulissit ja hoitorutiinit pannaan kuntoon valittujen kasvien mukaan. Terraario on pienoismaailma, jossa kasvien on pärjättävä. Se onnistuu, kunhan huolehditaan kasvutekijöistä, joita ovat muun muassa valo, lämpötila, kosteus, ravinteet, vesi. Jos kasvien kanssa haluaa onnistua mahdollisimman hyvin, kannattaa googlata niiden kasvuvaatimukset ja -olosuhteet.

Kärjistäen: samaan kasviterraarioon ei kannata sulkea kuivassa paahteessa viihtyviä kaktuksia ja varjoisaa kosteutta vaativia saniaisia ja sammalia. Yhtälö on mahdoton, jolloin toinen tai molemmat kituvat ja kuolevat.

Kasviterraatio tarvitsee valoa

Valo on kasvutekijöiden listan kärjessä syystä, sillä ilman valoa kasvit eivät pärjää.

Pimeydestä kärsivät kasvit kellastuvat ja pudottelevat lehtiään sekä kasvavat hennon honteloisiksi. Ne myös pyrkivät siirtymään lepotilaan, jolloin kastelua on vähennettävä ja ravinteiden annossa pidetään taukoa.
Kasvien näkökulmasta huonolaatuisempikin keinovalo talvella on parempi kuin kokonaan ilman. Kasvivaloa valittaessa kannattaa lukea tuotteen paketista ainakin kolme asiaa: valoteho, värilämpötila ja värintoisto. Täyden spektrin kasvivaloissa kasvu on tietenkin parasta.

Kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen erityisesti sinistä, siniviolettia ja punaista valoa. Sininen ja sinivioletti kasvattavat kasvien pituutta ja leveyttä sekä jämäkkyyttä. Punainen valo sen sijaan vaikuttaa kukintaan. Punaista hohkaava kasvivalo ei ole asuintiloissa mikään silmänilo, ja moni empiikin kasviharrastusta pelätessään joutuvansa elämään päätä särkevän punaisen hehkun keskellä. Pelko on turhaa, punaista valoa ei tarvitse sietää, mikäli tavoitteena ei ole kukkameri.

Värilämpötila ilmoitetaan kelvineinä (K). Yleensä kodin led-valoissa on tarjolla värilämpötilat 3000 K (lämmin valkoinen) tai korkeintaan 4000 K (neutraali valkoinen). Päivänvalolamput tuottavat kasveille parempaa kylmää valkoista päivänvaloa (5000–6500 K).

Erikoisvalaisimia ei välttämättä tarvita, tavallisiin valaisimiin sopivia kasvivalonlähteitä saa E27-kannalla. Toisaalta terraariovalmistajat myyvät omiin tuotteisiinsa täsmälleen mitoitettuja ja siististi integroituvia valaisimia. Tai pelkän kasvivalon voi hankkia kokonaisuutena, joka sisältää valonlähteen ja valaisimen.

Luova terraarion rakentelija suuntaa askeleet rautakauppaan ja sen rakennusvalohyllylle. Huikean tehokkaita led-rakennusvaloja saa pikkurahalla, eikä valonlähde kuumene. Se on tärkeää, sillä kasvien kannalta valonlähteen pitäisi sijaita mahdollisimman lähellä eli valon pitäisi läpäistä korkeankin terraarion lasikatto siten, että kasveille riittää valoa. Riittävyys on hyvä mitata, luksimittareita on myös kännykkäsovelluksina.

Kasvit tarvitsevat valoa keskimäärin 1000 luksia, paahteesta nauttivat paljon enemmän. Valojen pitäisi olla päällä 12 tuntia päivässä, yöllä kasvitkin lepäävät.

Rakentelua vai ei?

Yksinkertaisimmillaan kasvit asetellaan kasviterraarioon omissa ruukuissaan. Silloin niiden paikkaa voi siirrellä ja huolto on helppoa kasvi kerrallaan. Kasveilla kun on tapana kasvaa ja toisinaan myös ränsistyä aikojen kuluessa. Ruukkuineen sijoittelu sopii erityisen hyvin aloittelijalle, joka vasta miettii, olisiko kasviterraario hänen juttunsa. Vaihtelunhaluinen voi myös helposti uusia kasvivalikoimaansa ruukku kerrallaan.

Sijoituspaikka määrittelee terraa­rion rakentelun tapaa. Terraario voi sijaita huoneessa seinän vierellä ja olla takaseinältään/seiniltään muotoiltu ja rakennettu esimerkiksi kallio- tai viidakkomaastoa muistuttavaksi. Takaseinän ”maaston” voi veistellä esimerkiksi XPS:stä puukolla ja kiinnittää pintaan kielekkeitä, kasvitaskuja ja muita muotoja. Terraario voi sijaita myös keskellä huonetta tilanjakajana. Silloin näkymän keskipisteeksi voi sijoittaa terraarion keskelle kiinnitetyn näyttävän juurakon tai puun rungon, josta kasvit rönsyävät.

Täydellisimmillään kotiin rakennettu pala luontoa on oikea ekosysteemi. Bioaktiivisessa eli luonnon olosuhteita jäljittelevässä terraariossa on kasvien ja mahdollisen lemmikin (esimerkiksi sammakoita) lisäksi hyönteisiä ja hajottajaeliöitä. Terraarion pohjalla elävät ötökät toimivat talonmiehinä ja hajottavat eloperäiset jätteet, kuten pudonneet kasvien lehdet. Kasvien kasvutekijöiden on toimittava hyvin. Parhaimmillaan lopputulos näyttää komealta ja kokonaisuus toimii.

Perusteellisia ohjeita rakenteluun: terraario.net

Miten perustetaan iso kasvitaerraario? Lue koko artikkeli kasviterraariosta digilehdestä.

Lue lisää:

Viherkasveja virkistävät hoitovinkit kannattaa nyt ottaa käyttöön

Suljettu pikkuterraario

1. Valitse astia, jossa on suljettava kansi. Esimerkiksi isot Karhu- ja Ilves-lasipurkit ovat sopivan kokoisia.
2. Levitä astian pohjalle salaojituskerros kivistä tai kevytsorasta.
3. Laita salaojituksen päälle esimerkiksi hyttysverkkoa, jotta kerrokset eivät sekoitu.
4. Lisää multaa ja sekaan esimerkiksi perliittiä ilmavoittamaan multakerrosta, jotta se ei tiivisty liikaa.
5. Valitse trooppiset kasvit suljettuun terraarioon. Huomioi kasvien koko ja kasvunopeus: hitaus ja pieni koko ovat valttia.
6. Jaa tarvittaessa kasvien multapaakut pienempiin osiin, kastele paakut.
7. Istuta taimet astiaan. Tee ruokailuvälineistä puutarhurin välineitä, jotta ulotut istuttamaan astian pohjalle. Käytä grillipihtejä, lusikoita ja haarukoita istutukseen, varrastikun päähän viritettyä viinipullon korkkia mullan tasoitteluun jne.
8. Kata mullan pinta halutessasi kivillä, sammaleella.
9. Sumuta.
10. Sijoita terraario hajavaloon. Suljetussa terraa­riossa kasvit yhteyttävät sitä enemmän, mitä enemmän valoa on ja tuottavat samalla kosteutta.
11. Kastele varovasti ja tarkkaile kasvien tilannetta. Läpimärässä juuret hukkuvat ja kasvit mätänevät. Sumutus on parempi tapa tuoda kosteutta astiaan kuin kastelu.