Kattoikkuna on määritelty riskirakenteeksi, jonka kunto tulisi aina pyrkiä selvittämään asuntokaupan yhteydessä. Yksinkertaiset huoltotoimet pitiäsi muistaa tehdä erityisesti talvisaikaan.

”Kattoikkunavalmistajien huolto-ohjeiden mukaan kattoikkunoiden ympärys tulisi pitää talvisin vapaana lumesta ja jäästä. Käytännössä tämä on kuitenkin mahdotonta, minkä vuoksi kattoikkunoiden vuotaminen jossain vaiheessa niiden elinkaarta on mahdollista ja todennäköistä”,Raksystems Insinööritoimisto Oy:n kuntotarkastusosaston johtaja Kim Malmivaara toteaa.

Kattoikkuna on määritelty riskirakenteeksi KH 90-00394 -kortissa (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007), sillä se on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Kattoikkunan kunnon selvittäminen on yleensä mahdollista vain rakennetta avaamalla.

Ongelmia puutteellisesta vedeneristyksestä

Yleisimmin kattoikkunan sekä sitä ympäröivien rakenteiden vaurioiden syynä on puutteellinen vedeneristys tai tiivistys.

”Usein kattoikkunaprofiilit ovat suhteellisen matalia, mistä johtuen vaadittavat 300 mm:n vedeneristeen nostokorkeudet eivät toteudu kattoikkunoiden kohdalla vaan nostot jäävät yleensä vain n. 100-150 mm:n”, tarkentaa Kim Malmivaara.

Talvella kattoikkunan päällä makaava jää, lumi ja vesi aiheuttavat haasteelliset olosuhteet kattoikkunoille. Asiantuntija kehottaakin muistamaan ikkunoiden säännöllisen huollon tärkeyden ja roskien huolellisen poistamisen merkityksen.

Rakenteellista ongelmaa löytyy usein myös vinoilla katto-osuuksilla, joissa yläpohjan tuuletus yleensä katkeaa tai on heikko kattoikkunan kohdalta. Ikkunan ja yläpohjan rakenteisiin voi syntyä piileviä kosteusvaurioita, jos kosteus pääsee tiivistymään kattoikkunaa ympäröiviin rakenteisiin. Myös mahdollinen jään muodostuminen yläpohjan tuulevusvliin kattoikkunan ympärille johtaa helposti kosteusvaurioihin.