Joni Väisänen on tihkusateisena joulukuisena perjantaina viimeistelemässä työparinsa Jani Vavulin kanssa porvoolaisen omakotitalon konesaumakattoa. Talon alkuperäinen profiilipeltikatto oli tullut teknisen käyttöikänsä päähän.

”Muovipinnoite oli irtoillut, kattorakenteessa oli vuotoja ja aluskate paikoin rikki”, Joni Väisänen kertoo. Kattorakenteessa ei ollut myöskään nykyisin turvallisena pidettävää riittävää tuuletusta.

Vasta 28-vuotias vantaalainen on konesaumakattoja urakoivan, vuonna 2001 perustetun Vaskisepät Oy:n Porvoon toimipisteen ”virkaiältään” vanhin katolla työskentelevä kattopeltiseppä. Se oikeasti vanhin, jo viisikymppinen kattopeltiseppä, työskentelee verstaalla.

Joni Väisänen ja hänen työparinsa ovat erikoistuneet nimenomaan pientalojen konesaumakattojen tekemiseen. Tämän kertainen porvoolainen remonttikohde on aika tavanomainen. Konesaumakattoja rakennetaan usein taloihin, joissa on aikaisemmin ollut profiilipelti- tai huopakatto. Toki myös vanhoja konesaumakattoja uusitaan.

Tällä kertaa katettavana on noin 150 neliömetriä kattolapetta korkeimmillaan seitsemässä metrissä. Projekti on vanhan katteen purkamisineen ja pohjatöineen kaikkineen vienyt sateisella säällä jo pari viikkoa. Tuloksena on näyttävä sinkitty konesaumakatto, joka Jonin mukaan jää 3–5 vuodeksi odottamaan tulevaa maalipintaansa.

”Maali tarttuu hyvin vasta kunnolla hapettuneeseen pintaan”, Joni kertoo.

Sinkityn teräspellin käyttö tekee tästä kattokorjauksesta tavanomaista harvinaisemman. Turun Pläkkipelti Oy:n toisen perustajan, toimitusjohtaja ja Suomen Peltiseppäyrittäjät Ry:n puheenjohtaja Jari Mustikkamaan mukaan uusien omakotitalojen konesaumakatoista 99 prosenttia ja kattokorjauksistakin noin 80 prosenttia toteutetaan maalipinnoitetusta teräksestä.

Kestävä kate

Suomessa konesaumakatoilla on pitkät perinteet. Konesaumapeltikattoja on tehty lähes samoilla menetelmillä jo 1800-luvulta lähtien. Paitsi teräspellistä, konesaumakattoja toteutetaan myös kuparista ja alumiinista.

Aidot konesaumakatot osuvat silmään varmimmin kaupunkikeskustojen arvorakennuksista ja kerrostaloista, mutta suoraa ja sileää konesaumapintaa löytyy myös hallien katoilta ympäri maata. Kirkkojen ja koulujen katteena konesaumapelti on ollut aina lähes itsestäänselvyys.

Konesaumakate on erinomainen ratkaisu hyvin monimuotoisille, koristeellisille katoille, sillä kokeneet kattopeltisepät pystyvät rakentamaan pienistäkin peltikappaleista tiivistä konesaumakattoa, kuin täysikokoista 3D-palapeliä. Se sopii myös erittäin laajojen kattopintojen toteuttamiseen, sillä samanmittaisten rivien kiinnittäminen sujuu rutiinilla nopeasti. Toisin kuin toinen arkkitehtien suosikki kattotiili, se sopii myös jopa hyvin loiville katoille, joiden kaltevuus on vain 1:10. Remonttikohteissa konesaumakate on kätevä, sillä se voidaan asentaa myös vanhoille katoille, joiden profiili on vino tai notkahtanut.

Konesaumakatto rakennetaan paikan päällä määrämittoihin leikatuista pelti-, alumiini- tai kupaririveistä, jotka liitetään toisiinsa pysty- ja/tai hakasaumoin. Konesaumatuissa rivipelleissä on kaksinkertaiset saumat. Pellin läpi ei tehdä reikiä, vaan pellit ja läpiviennit kiinnitetään kattoon pellin alta piilokiinnityksellä ja saumataan kiinni toisiinsa vesitiiviisti kaksinkertaisilla, tiivistetyillä saumoilla.

Tässä konesaumakatto eroaa sitä muistuttavasta uudemmasta katetulokkaasta lukkosaumakatosta, joka on huomattavasti helpompi asentaa ja jonka pellit lukkiutuvat toisiinsa yksinkertaisin saumoin. Profiilipellit puolestaan kiinnitetään kattoon ruuvein, joita varten pelleissä on reikiä.

Konesaumapeltikate asennetaan usein umpilaudoituksen päälle. Aluskatteena käytetään AKK1-luokan erityisesti kiinteälle alustalle suoraan asennettavia lujia ja vahvoja aluskatteita. Ne suojaavat rakenteita kondenssivedeltä sekä toimivat äänieristeenä.

Konesaumakate on huoleton. Roskat eivät liukkaalle pinnalle tartu. Huollettuna konesaumakatto kestää jopa sata ja kuparikatto satoja vuosia.

Rautaista ammattitaitoa

Pitkäikäisten ja tyylikkäiden konesaumakattojen suosio on kasvussa myös oma-kotitaloissa. Monet haluavat taloonsa katteen, jonka kunnosta ei tarvitse vuosikymmeniin huolehtia. Kattopeltisepille on koko ajan kasvavaa kysyntää niin arvorakennusten kuin pienempienkin rakennusten kattojen toteuttajana. Nykyisin on hallittava myös kattoihin integroitavien taloteknisten ratkaisujen kuten aurinkokeräinten ja -paneeleiden asennus.

Konesaumakaton asentaminen on erityistä ammattitaitoa vaativa laji. Ammattitaitoisista kattopeltisepistä oli pitkään ollut maassamme pula. Ennen nykyisen koulutusjärjestelmän kehittämistä jokaisen ammattilaisen eläkkeelle jääminen oli melkoinen katastrofi ja uusia alasta kiinnostuneita etsittiin kissojen ja koirien kanssa.

Rakennuspeltisepät tekevät kaikenlaisia rakennuksilla tarvittavia peltitöitä. He päällystävät profiiliseiniä, tekevät ikkunalistoja ja asentavat peltikattoja. Rakennuspeltiseppiä on Suomessa noin 5 000–6 000. Osa heistä keskittyy pelkästään kattotöihin. Heitä voi siten kutsua kattopeltisepiksi. Jari Mustikkamaan mukaan uusia kattopeltiseppiä tarvittaisiin alalle vuosittain satakunta.

Katoilla työskentelevien keski-ikä on noin 35 vuotta.

”Työ on fyysisesti raskasta”, Jari Mustikkamaa muistuttaa.

Kattopeltisepän opintopolku

  • Kattopeltisepäksi voi opiskella joko nuorisoasteen koulutuksessa tai aikuisopiskelijana. Alalle voi kouluttautua mm. työvoimakoulutuksen kautta eri pituisilla kursseilla ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa. Kursseihin liittyy lähiopetuksen lisäksi etäopetusta sekä yrityksissä toteutettava työssäoppimisjakso.

Nuorisoasteella tutkinto on Talotekniikan perustutkinto/rakennuspeltiseppä, teknisen eristyksen ja rakennuspeltityön osaamisala. Rakennuspeltisepän ammattitutkinto on tarkoitettu alan työtehtävissä jo jonkin aikaa toimineille ja rakennuspeltiseppämestarin erikoisammattitutkinto alalla jo vuosia toimineelle osaajalle.