laite

Kaukolämmön hinnoittelu on suuren haasteen edessä: hinnoittelun pitäisi tukea uusien talojen ja korjausrakentamisen energiatehokasta rakennustapaa, mutta samalla tulisi tarjota kohtuullinen energiamaksu myös vanhaan, enemmän energiaa kuluttavaan rakennuskantaan.

Pientalojen energiatehokkuudessa tulee olemaan lähivuosina ennennäkemättömän suuria eroja. Ilmastonmuutoksen vastustaminen ja energiatehokkuuden tehostaminen ovat päivän sana.

Taloon ja tarpeisiin parhaiten sopivan lämmitysjärjestelmän valinta tulee aina vain vaikeammaksi uusien järjestelmien ja niiden yhdistelmien tarjonnan kasvaessa.

Alati kiristyvien normien vuoksi tulevaisuuden talot tehdään entisiä energiatehokkaammiksi. Moni rakentaja tai rakennuttaja valitsee vapaaehtoisesti pykälää paremman energiatehokkuuden kuin normin minimivaatimukset edellyttävät.

Pientalon lämmityksessä on entistä enemmän vaihtoehtoja: pellettilämmitys, maalämpö, ilmalämpöpumput ja ilma-vesilämpöpumput ovat tulleet kauko- ,öljy- ja sähkölämmityksen tilalle tai rinnalle.

Aurinko- ja tuulienergiaa ollaan kehittämässä muiden järjestelmien tueksi. Varaavaa uunia tai takkaa käytetään usein lisälämmön lähteenä.

Kaukolämpö on taajama-alueilla harkinnan arvoinen ja huoleton vaihtoehto. Kaukolämpöä kannattaa aina vakavasti harkita, mikäli rakennuspaikan lähellä on kaukolämpöverkosto.

Kaukolämpöön liityttäessä merkittäviä kustannuseriä ovat liittymismaksu, lämmönjakolaitteisto (lämmönsiirrin), laitteiden asennukset ja maarakennustyö, jotka yhteensä kunnasta riippuen muodostavat noin 7 000–11 000 euron menoerän. Lisäksi tulee mahdollinen lämmönjakohuoneen tilakustannus.

Käyttökustannukset muodostuvat perusmaksusta (tilaustehon tai vesivirtamaksun mukaan) sekä energiamaksusta, joka määräytyy kulutuksen mukaan. Huoltokustannukset ovat vähäiset. Energiatehokkaissa taloissa perusmaksun osuus voi nousta korkeaksi.

Kritiikistä huolimatta kaukolämmön hinta on edelleen melko kilpailukykyinen, mutta hinnoittelun rakenne ei suosi hybridilämmitystä eli useamman lämmönlähteen käyttöä.

Pientaloasukas ei pääse helpolla: energiatehokkaassa talossa kiinteistöveron määrä  pääkaupunkiseudulla voi ylittää lämmityskustannukset.

Kysely viiteen kuntaan osoitti, että lämpöyhtiöt pohtivat hinnoittelun rakennetta. Tehtävä ei ole helppo. Energian säästöä tulisi suosia, mutta toisaalta vanhalle rakennuskannalle ei voi määrätä liian korkeita energiamaksuja.

Lisäksi hinnoittelussa on otettava huomioon kustannusvastaavuus. Perusmaksut kattavat kaukolämpöverkon rakentamis- ja ylläpitokustannukset, energiamaksut kattavat polttoainekulut.

Perusmaksuun vaikuttava tilausteho tai vesivirta määräytyvät Kuopiossa ja Vantaalla talon tilavuuden mukaan, Helsingissä, Espoossa ja Oulussa LVI-suunnittelijan laskelman mukaan. Kun kulutustietoja on käytettävissä, tilaustehoa tai vesivirtamaksua voidaan muuttaa jälkikäteen.

Lue aiheesta lisää TM Rakennusmaailman numerosta 8/08, joka ilmestyy 10.12.