Tuore väitöstutkimus osoittaa, että kaupunkialueiden sade- ja sulamisvedet pitäisi puhdistaa ennen niiden purkamista muihin vesiin. FM Maija Takan tekemässä tutkimuksessa seurattiin sadevesiviemäreihin valuvan veden laatua eri vuodenaikoina Helsingin Itä-Pasilassa, Pihlajamäessä ja Veräjämäessä sekä toisaalta vedenlaadun alueellista vaihtelua Etelä-Suomen valuma-alueilla.

Viemäreistä Taka löysi sipsipusseja, auton rekisterikilpiä sekä muuta viemäriin kuulumatonta. Vesinäytteistä mitattiin hälyttävän korkeita pitoisuuksia ravinteita, suoloja sekä metalleja.

Maanpeite tärkeä veden laatua säätelevä tekijä

Tiheästi rakennetussa Itä-Pasilassa sade- ja sulamisvedet johdetaan suoraan viemäriverkostoon. Alueella on paljon asfalttia ja betonia, joita sade piiskaa. Kun sade kohdistuu tällaisiin koviin pintoihin, ovat viemäriveden pitoisuudet erityiset korkeat.

”Vedessä on ravinteita kuten suoloja sekä kaliumia, ehkä betonista liuenneena sekä nitraattia sekä metalleja” , Maija Taka kertoo.

Veden laatua säätelevien ympäristötekijöiden tunnistaminen on vaikeaa. Aineet ovat peräisin monesta eri paikasta ja kulkeutumisreittejä on useita. Tässä tutkimuksessa kokonaiskuva hahmottui aikaisempaa paremmin, koska vesinäytteitä otettiin ajallisesti kattavasti ja myös talvisaikaan.

Lähipurot puhtaaksi talkoilla

Kenttätöissä uurastanutta Takaa ilahdutti paikallisten asukkaiden kiinnostus vesiä kohtaan. Vesinäytteiden ottajan kanssa tultiin juttelemaan. Hyviä kokemuksia onkin saatu talkoista, joilla purojen varsia on puhdistettu.

”Kaupunkivedet ovat tärkeä elementti luonnonläheisessä kaupunkikuvassa, ja niistä olisi tärkeää pitää huolta”, sanoo Maija Taka.

Tutkimuksessa selvitettiin myös vedenlaadun alueellista vaihtelua keräämällä vesinäytteitä eri puolilla Etelä-Suomen valuma-alueita. Näytteitä otettiin kaikkiaan noin 90 paikasta. Kaupungistuminen rasittaa virtaavia vesiä, taajamista löytyi korkeammat pitoisuudet kuin maaseudulta.

Valuma-alueiden veden laatu on tutkimustulosten mukaan riippuvainen maaperästä ja maanpeitteestä. Maaperän merkitys on tärkeämpi maaseudulla, kun taas taajamissa lähipurojen ja jokien veden laatua selitti pikemminkin maanpeite. Kaupunkialueilla läpäisemätön pinta aiheuttaa sateiden ulkopuolella kuivuusjaksoja, kun alueella ei muodostu tai purkaudu pohjavettä.

Luonnontilaisilla alueilla pohjavesi ylläpitää purojen virtaamaa myös sateisten aikojen ulkopuolella.

Kesällä otetuissa näytteissä haitta-ainekuormat vaihtelivat vesimäärien mukaan. Rankkasateella huuhtoutui enemmän saasteita. Talvella vedenlaatu riippui siitä mitä saatelähteitä oli alueella.

Väitöskirja on elektroninen julkaisu ja luettavissa e-thesis palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176908