Kaupunkilaisten toiveet asumismukavuuksista ovat muuttuneet vuosien saatossa. Ennen asunnossa piti olla sauna, nyt on oltava lasitettu parveke.

Saunat yleistyivät rivitaloissa 1960–1970-luvuilla ja uusissa kerrostaloissa ne alkoivat näkyä 1990-luvulla. Vieläkin moni kaupunkilainen rivi- ja kerrostaloasukas toivoo asuntoonsa omaa saunaa, vaikka se vie asunnosta tilaa.

YIT ja Prior Konsultointi toteuttivat toista kertaa kyselyn, jossa kaupunkilaiset saivat ottaa kantaa kodin, työ- ja kaupunkiympäristön, liikkumisen sekä kaupan vaihtoehtoihin.

Kyselyyn vastanneista kaupunkilaisista omaa saunaa toivoi peräti 49 prosenttia. Hieman yllättäen toive omasta saunasta oli alhaisin yli 50-vuotiaiden keskuudessa.

Oman saunan ohi on nyt kiilannut lasitettu parveke. 65 prosenttia kaupunkilaisista haluaisi asuntoonsa lasitetun parvekkeen, vaikka parveke nostaisi asunnon hintaa. Taloyhtiön yhteispihan ja edullisemman asunnon taas valitsisi omaa parveketta mieluummin 24 prosenttia.

”Lasitettujen ja etenkin kalustettujen parvekkeiden viihtyisyys tuo ripauksen luksusta arkeen. YIT:n valikoimassa ei juuri ole täysin parvekkeettomia kohteita. Kokemuksemme mukaan asuntokohtaisen saunan arvostuksessa on taasen isoja eroja kohteittain ja paikkakunnittain”, kertoo kehitysjohtaja Marko Oinas YIT:ltä.

Mieluummin siisi ja uusi kuin alkuperäiskuntoinen

Vanhan asunnon remontoiminen ei juuri tunnu kiinnostavan kaupunkilaisia. Vastaajista vain kolme prosenttia valitsisi alkuperäisessä kunnossaan olevan asunnon. 47 prosenttia vastaajista ottaisi mieluummin uuden asunnon ja 37 prosenttia vanhan, peruskorjatun asunnon. Etenkin lapsiperheet ja alle 35-vuotiaat suosivat uutta asuntoa, kun taas vanha, peruskorjattu asunto on yli 64-vuotiaiden suosiossa.

Toimivuus menee asuntotoiveissa tilan tunnun ohi. Vaihtoehdon ”Asunnossani on mielestäni tärkeämpää, että asunto on toimiva ja neliöt ovat hyötykäytössä” valitsi vastaajista peräti 64 prosenttia, kun taas ”Asunnossani on mielestäni tärkeämpää, että asunnossa on paljon neliöitä ja tilan tuntua” -vaihtoehdon valitsi 25 prosenttia vastaajista.

Kyselystä näkyy myös kaupunkiviljelyä kohtaan noussut kiinnostus. Barometriin vastanneista kolmannes toivoi, että heidän talossaan tai taloyhtiössään voisi harrastaa nykyistä enenmmän kaupunkiviljelyä.

Myös yhä useampi ilmoittaa tekevänsä ruokaostoksia verkossa: verkko-ostajien määrä oli lähes kaksinkertaistunut vuodessa 10 prosentista 18 prosenttiin.

Yhteistilat taas eivät kaupunkilaisia kiinnosta. Yhteensä ”En halua asumiskustannuksia lisääviä yhteistiloja” -vaihtoehdon valitsi peräti 65 % vastaajista. ”Haluan, että talossa, jossa asun, on nykyistä monipuolisempia yhteistiloja, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä” -vaihtoehdon valitsi vastaajista 22 prosenttia. Eniten kiinnostusta yhteistilat herättävät lapsiperheissä.

Tulokset käyvät ilmi YIT:n ja Prior Konsultoinnin toteuttamasta Kestävät kaupunkiympäristöt 2019 -barometrista, johon vastasi yli tuhat kaupungissa asuvaa suomalaista syksyllä 2019.