Kaupunkien kasvaessa ja muuttuessa huimaa vauhtia on tullut ajankohtaiseksi kiinnittää entistä enemmän huomiota asukkaiden viihtyvyyteen. Kaupunkimuotoilun avulla rikastutetaan elinympäristöä ja luodaan kaupunkilaisille viihtyisät elinolosuhteet.

Kaupunkisuunnittelija esittää kaavassa, missä asunnot ja työpaikat sijaitsevat ja missä ja miten ihmiset voivat liikkua. Mutta missä he oikeasti liikkuvat ja miten heidän elämäänsä voisi helpottaa ja rikastuttaa? Näiden kysymysten esittäminen kuuluu kaupunkimuotoilijan tehtäviin.

Helsingin muotoilujohtaja Anne Stenrosin mukaan kaupunkilaisia on otettu viime vuosina yhä enemmän mukaan kaupungin suunnitteluun.

”Kaupunkimuotoilun menetelmien avulla kaupunkilaisten luovuus voidaan valjastaa yhteisen hyvän eteen, ratkomaan kaupungistumisen monisyisiä ja hankaliakin haasteita”, Stenros sanoo.

Kaupunkimuotoilun voi kohdistaa esimerkiksi palveluihin, kaupunkiympäristöön tai hallintoon.

Tilaa satunnaisille kohtaamisille

YIT:n kestävän kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen pitää kaupunkimuotoilun merkityksen nousua erittäin tervetulleena ilmiönä Suomessa.

”Ihmisten elämä siirtyy entistä enemmän kaupunkeihin ja samalla myös yksityisistä tiloista julkisiin”, Kostiainen sanoo. Hän pitää tärkeänä, että julkisia oleilupaikkoja tulee jatkuvasti lisää.

Melbournen yliopiston professori Kim Dovey määrittää kirjassaan Urban Design Thinking: A Conceptual Toolkit, että hyvässä kaupungissa on maksimoitu mahdollisuus satunnaisiin sosiaalisiin kohtaamisiin. Doveyn mukaan rakennusten ja ihmisten keskittyminen itsessään ei riitä, vaikka tietty tiheys kaupunkeja määrittääkin.

Näitä satunnaisia kohtaamisia mahdollistavat kahvilat, tapahtumat ja yhteisölliset tilat. Niiden perustamisessa voivat olla kaikki tahot mukana, niin asukkaat, kaupunki kuin rakentajat.

”Kaupunkia ei kehitetä vain osallistumalla muodolliseen päätöksentekoon vaan ihan konkreettisesti tuottamalla kaupunkitilaa”, kertoo Juha Kostiainen, jonka edustama yritys YIT haluaa kehittää alueita, joissa on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja monimuotoinen paikallinen elämä.  Tämä tarkoittaa yhä useammin brownfield-rakentamista, jossa jo tehtävänsä suorittaneet rakennukset saavat uuden käyttötarkoituksen. Samalla niiden ympärille rakennetaan uutta. Näin YIT teki muun muassa Helsingissä Konepajan alueella, jossa VR:n yli satavuotiaat pajat loivat tunnelmaa ja houkuttelivat kaupunkilaisia tapahtumiin jo rakennusurakan alussa.

Yhä useampi rakennus suunnitellaan jo alun pitäen muuttumaan kaupunkilaisten tarpeiden mukaan. Aalto-yliopiston professori Ramia Mazé peräänkuuluttaa joustavuutta ja uusiutumiskykyä kokonaisilta kaupungeilta. Hänen mukaan uusiutumiskykyä tarvitaan nopeasti muuttuvassa maailmassa entistä enemmän. Ilmassa on muitakin sosiaalisia haasteita, kuten muuttuva ikärakenne sekä ekologiset ja taloudelliset tavoitteet ja muutokset. Tutkijoiden ja suunnittelijoiden on tähdättävä ekologisesti kestävien ja sosiaalisesti oikeudenmukaisten kaupunkien kehittämiseen.

”Uusiutumiskyky edellyttää uutta ajattelua kaupunkien suunnittelussa. On otettava huomioon, miten elämme yhdessä yhä monimuotoisemmissa ja monimutkaisemmissa kaupunkiympäristöissä ja miten selviämme muutoksista pitkällä aikavälillä”, Mazé sanoo.