Tampereen yliopisto koordinoi kansainvälistä suurhanketta, jossa etsitään ratkaisuja miten käytetyt betonielementit voidaan hyödyntää osana uutta taloa.

Tampereen yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä ReCreate-hankkeessa tutkitaan, miten käytetyt betonielementit voisi irrottaa ehjinä ja käyttää uusien rakennusten osana ja tehdä siitä kannattavaa liiketoimintaa. Nelivuotinen hanke sai EU:n H2020-rahoitusta yhteensä 12,5 miljoonaa euroa.

Betoni on ollut maailman käytetyin rakennusmateriaali vähintään puoli vuosisataa. Betoni dominoi niin rakennusmateriaalivalmistusta kuin rakennusjätettäkin. Euroopassa suuri osa betonirakennuksista on rakennettu elementtitekniikalla.

Paljon selvitettävää

Huhtikuun alussa käynnistynyt nelivuotinen ReCreate-tutkimushanke etsii purettavien rakennusten betonielementeille uusia käyttötapoja uusien talojen rakentamisessa.

”Kyseessä on nimenomaan kokonaisten elementtien käyttäminen uudelleen sellaisenaan eikä esimerkiksi uusien raaka-aineena”, hankkeen johtaja dosentti Satu Huuhka Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta kertoo.

Hankkeessa on paljon kysymyksiä. Miten elementit saadaan irrotettua ehjinä ja miten niiden kunto selvitetään? Miten kierrätettävät elementit sertifioidaan ja tuotteistetaan siten, että rakentamismääräykset täyttyvät? Miten materiaalista, joka ei ole tasalaatuista, saadaan kannattavaa liiketoimintaa?

”Myös sosiaalinen näkökulma pitää huomioida: tarvitaanko työssä uudenlaisia taitoja tai työn tekemisen tapoja”, Huuhka listaa.

Tampereen yliopiston tutkijat tuovat hankkeeseen myös kiertotalouden liiketoiminnan, oikeustieteen ja rakentamismääräysten sekä työn sosiologian osaamista. Jos betonielementtien uudelleenkäytön kysymykset saadaan ratkaistua, ympäristöhyödyt ovat huomattavat.

”Kun ei valmisteta uusia elementtejä, säästetään suuret määrät energiaa ja neitseellisiä raaka-aineita”, Satu Huuhka painottaa.

Suomesta mukana betonirakentamisen ja purkamisen osaajia

ReCreate-hanke (2021–2025) sai rahoitusta Euroopan unionin H2020-hausta, joka rahoittaa rakennusjätteen hyötykäyttöön keskittyviä hankkeita (rahoitussopimus numero 958200). Kokonaisbudjetti on noin 12,5 miljoonaa euroa. Mukana on yliopistot ja niiden alueelliset yritysklusterit neljästä maasta: Suomesta, Ruotsista, Hollannista ja Saksasta, sekä viestintäkumppanina Green Building Council Kroatiasta.

Jokainen maaklusteri toteuttaa omat koerakentamishankkeet betonielementtien ehjänä purkamisesta ja niiden uudelleenkäytöstä uuden rakennuksen osana.

Suomen maaklusteri koostuu Tampereen yliopistosta, rakennusliike Skanskasta, purkuliike Umaconista, betonielementtien valmistaja Consolis Parmasta, insinööritoimisto Rambollista, Liike Oy Arkkitehtistudiosta sekä Tampereen kaupungista. Suomen koerakentamishankkeet toteutetaan Skanskan keskustakehityskohteessa, jossa purettava rakennus pyritään hyödyntämään uudelleen- ja uusiokäytössä mahdollisimman monipuolisesti.

Lue lisää:

Rakennusten purkujätteen hyödyntämistä kokeillaan Mikkelissä

Rakennusten remontoiminen on purkamista ilmastoviisaampaa