Ilmalämpöpumppu lämmittää talon sisäilmaa, ja suuren osan vuodesta se käy vain osateholla. Erpico Oy:n patentoidun keksinnön avulla ilmalämpöpumppu lämmittää käyttövettäkin. Sähköä säästyy ja lämpöpumpun vuosilämpökerroin paranee.

Ilmalämpöpumppu on sillä tavalla ristiriitainen laite, että suuren osan vuodesta se käy vain pienellä osateholla. Syksyisin ja keväisin, kun ulkolämpötilat liikkuvat nollan molemmin puolin, ilmalämpöpumpun tehosta suurin osa jää käyttämättä.

Maa-, ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumput lämmittävät aina myös käyttövettä, ja käyttövesi muodostaa merkittävän osan asunnon energiantarpeesta. Miksi ei ilmalämpöpumpun ylijäämätehoa voisi valjastaa lämmittämään käyttövettä?

Muualla maailmassa näin tehdäänkin. Kiinassa, Amerikassa ja Euroopassakin on tarjolla valmiita sovelluksia ilmalämpöpumpun valjastamiseksi myös käyttöveden lämmitykseen. Suomessa nämä ulkomaalaiset keksinnöt eivät kuitenkaan ole laillisia. Lainsäädännössämme on kaksi pykälää, jotka estävät valmiiden ilmalämpöpumppuihin kytkettävien varaajien maahantuonnin. Suomessa kylmäaineen ja käyttöveden välissä tulee olla kaksi seinämää, ja käyttöveden on oltava vähintään 55-asteista legionellabakteerin kasvun estämiseksi. Näiden pykälien takia esimerkiksi kiinalaisia varaajia ei meillä markkinoida.

Insinööri ja kylmätekniikan asiantuntija Erkki Lehtosalo paneutui muutama vuosi sitten ratkaisemaan näitä kysymyksiä myös Suomen osalta. Tuloksena on 28.3.2013 myönnetty patentti lämpöpumpun käyttöveden lämmityselementille (patenttijulkaisu FI 123389 B).

Erpico Oy:n patentoimalla menetelmällä olemassa olevat ilmalämpöpumput voidaan valjastaa myös käyttöveden esilämmitykseen. Menetelmään kuuluu esilämmitysvaraaja, jonka sisällä on edullinen lauhdutusyksikkö. Varaajan halkaisija on pieni, jolloin se sopii helposti olemassa oleviin tiloihin. Ilmalämpöpumpun ulkoyksiköltä tuodaan höyryputki esilämmitysvaraajan lauhduttimelle ja siitä eteenpäin lämpöpumpun sisäyksikölle. Ilmalämpöpumppu toimii kuten ennenkin asunnon lämmittäjänä, mutta se esilämmittää ohessa myös käyttövettä. Vanha, olemassa oleva käyttövesivaraaja varmistaa, että käyttövesi on aina vähintään 55-asteista, mutta sen tehontarve putoaa hyvin pieneksi.

Suomessa on tätä nykyä jopa puoli miljoonaa ilmalämpöpumppua. Jos ne kaikki valjastettaisiin lämmittämään myös käyttövettä, saavuttaisimme kansallisella tasolla jopa merkittävää sähkön säästöä. Jos reilun tuhannen euron investoinnilla käyttöveden esilämmitykseen voi saavuttaa jopa kahdensadan euron vuosisäästön sähkönkulutuksessa, investointi on myös yksittäiselle taloudelle kannattava.

Lue asiasta tarkemmin TM Rakennusmaailman numerosta 3/14, joka ilmestyi 19.3.