Kesämökissä tai kakkosasunnossa on samoja rakenteita kuin varsinaisessa kodissakin ja korjausvelkaa kertyy samalla tavalla. Siksi kesämökkikin kannattaa käydä läpi asiantuntijan kanssa, jotta ostaja ymmärtää, mitä uusi ajanviettopaikka tarvitsee toimiakseen kunnolla.

Moni on parin viime vuoden aikana kuullut kesämökkien kaupoista, joissa ostotarjous on tehty kuvien perusteella tai heti näytöstä, kun kilpailu kohteista on käynyt kuumana. Sp-Koti Oy:n toimitusjohtaja Jukka Rantasen mukaan mökkikauppaa on ohjannut järkeä enemmän tunne jo ennen koronaakin, sillä mökissä on iso merkitys ”oikealla fiiliksellä”.

”Moni etsii sitä sopivaa mökkiä kauan ja hartaasti ja voi sitten heti jo jonkin mökin pihassa tietää, että tässä se on”, Rantanen sanoo.

Vaikka edessä olisi unelmien kesämökki tai kakkoskoti kauneimmalla tontilla, ennen kauppojen tekemistä kannattaa pohtia, minkä arvoinen mökki tai muut rakennukset ovat.

”1960–70-luvun lauta- tai hirsimökit ovat rakenteiltaan helposti nähtävissä, eikä sellaisen korjaaminen vie konkurssiin. Ympärivuotisessa käytössä olevissa kohteissa rakennuksillakin on arvoa. Silloin kannattaa käyttää järkeä ja teettää kuntotarkastus, ettei yllätyksiä tule”, Rantanen toteaa.

Kuntotarkastus on hyvä idea myös silloin, kun kohdetta myydään ilman välittäjää kohteena, josta ”kaikki tiedetään, kun se on itselle aikoinaan tehty”.

”Asuntokaupan riidoista suurempi osa on kuluttajien välisiin kauppoihin liittyviä riitoja kuin sellaisia, joissa olisi ollut välittäjä mukana”, Rantanen sanoo.

Tarkastuksesta säästäminen voi tulla kalliiksi kesämökissä

”Mökki jää usein kaupan yhteydessä tarkastamatta, kun se on ”vain mökki”, ja huomio on kiinnittynyt ulkopuolen asioihin, kuten siihen, tuleeko järvestä kalaa, sanoo asuntokaupan kuntotarkastuksia tekevän Raksystemsin liiketoimintajohtaja Kim Malmivaara.

Hän muistuttaa, että kesämökissä tai kakkosasunnossa on ihan samoja rakenteita kuin varsinaisessa kodissakin. Välillä paikkoja pitää kunnostaa.

Sp-Koti Oy:n Rantasen mukaan kiinnostus ympäri vuoden asuttavia kakkoskoteja kohtaan on näkynyt merkittävästi nyt pari vuotta.

”Kohteen ei tarvitse olla järven rannalla. Vanhoja mummonmökkejä ostetaan syrjäseuduilta vapaa-ajankohteiksi”, hän kertoo.

Mummonmökkejä etsivät asuvat Rantasen mukaan usein kerrostalossa. Monilla heistä ei ole aiempaa kokemusta kiinteistön omistamisesta, eivätkä he halua investoida kohteeseen isoa summaa. Lisäkuluja, kuten kuntotarkastusta, ei välttämättä olla halukkaita maksamaan kaupan yhteydessä.

”On hassua säästää tässä kohdin. Aina kannattaa vähintään konsultoida asiantuntijaa tai käyttää kevyempää tarkastusta ennen kauppaa, että ostaja ymmärtää, mitä uusi ajanviettopaikka tarvitsee toimiakseen kunnolla”, Malmivaara sanoo.

Jukka Rantasen mukaan alkuhuuman jälkeen remontin määrä ja kustannukset voivat yllättää tarkastamattomassa kohteessa.

Kim Malmivaara lisää, että kyse on remonttien ennakoinnin lisäksi myös terveydestä:

”Kun mummolan haju siirtyy jo kerrostalokotiinkin, tai mökillä voi olla pitkiä aikoja vain pihalla, niin siinä voi olla äkkiä iso mielipaha käsiteltävänä. Siksi tarkastuksista ei kannattaisi koskaan säästää hinnan vuoksi.”

Lue lisää:

Mikä on kuntotarkastus?

Talokauppoihin kannattaa lähteä hyvän kuntotarkastuksen kautta

Milloin vanhaa kesämökkiä on järkevä korjata?