Asuinrakennusten korjaustarve kasvaa, jätteiden kierrättämistä pitäisi pystyä tehostamaan ja kaavoitusta saada ketterämmäksi. RIL:in koordinoima ROTI 2021 -raportti nostaa esiin kaupunkiemme kehittymistä hidastavat tekijät.

Tänään julkaistussa Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2021 -raportissa nostetaan esille etenkin kaupunkien merkitys talouden ja innovaatioiden moottoreina sekä kiertotalouden edistäjinä. Kaupunkiseuduilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa, sillä 75 % Suomen asukkaista on kuntien energiatehokkuussopimusten piirissä.

Avainasemassa ketterä kaavoitus

Suomessa rakennetaan vuosittain noin kahdeksan miljoonaa neliötä uutta kerrosalaa, josta noin 45 % on asuinrakennuksia. Rakentaminen kuluttaa Euroopassa enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala.

Uudisrakentamisen päästöjä olisi pystyttävä minimoimaan, mutta samalla olisi tärkeää uudistaa olemassa olevaa rakennuskantaa kestävästi. Pääkaupunkiseudulla on tyhjillään jopa 12 % toimistotiloista, mutta samaan aikaan asunnoista on pulaa. ROTI 2021 -raportin laatijat penäävätkin ketterämpää kaavoitusta, jotta nopeasti muuttuviin tarpeisiin päästäisiin reagoimaan. Muuntojoustavuus, käyttötarkoitusten muuttaminen ja täydennusrakentamisen ratkaisut vaativat kehittämistä.

Raportissa korostetaan myös hyvän ympäristön roolia ihmisten elämänlaadulle. Taiteen ja designin merkityksen esimerkiksi ympäristötaiteen merkeissä nähdään korostuvan.

Korjausvaje kasvaa kaikilla osa-alueilla

Rakennuskannan korjausvaje ei ole viime vuosina pienentynyt. VTT:n arvion mukaan asuinrakennusten korjauksiin olisi laskennallisesti sijoitettava keskimäärin 9,4 miljardia euroa vv. 2016– 2025. Seuraavalla kymmenvuotiskaudella asuinrakennusten korjaustarve kasvaa edelleen 1,1 miljardia euroa.

Myös pääosin 1960-luvulta peräisin oleva tieverkosto kaipaa kunnon parantamisen lisäksi toiminnallista päivitystä, samoin vesihuoltoverkosto.

Kiertotalouden merkitys kasvaa, ja jätteiden kierrättämisen tehostamiseksi kaivataan toimia. Tällä hetkellä kotitalousjätteistä kierrätetään vain 43 %. Rakennus- ja purkujätteistä sekä teollisuuden erilaisista sivuvirroista syntyy jatkuvasti rakentamiseen kelpaavia materiaaleja, joita ei kuitenkaan pystytä tarpeeksi hyödyntämään lainsäädännön aiheuttamien esteiden tai vähäisen kysynnän takia. Mahdollisuuksia kiertotalouden kehittämiseksi kuitenkin on, esimerkiksi uudelleenkäytettävän betonielementin hiilijalanjälki on noin 5 % uuden elementin hiilijalanjäljestä.

Ensimmäinen ROTI ilmestyi vuonna 2007, ja sen jälkeen raportti on ilmestynyt joka toinen vuosi. Vuoden 2021 raportti perustuu yli 120 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. Selvityksen ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö, väylävirasto, ympäristöministeriö, Taiteen edistämiskeskus, Helsingin, Jyväskylän, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit sekä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöt. Hankkeen päävastuullisena toteuttajana toimii RIL ry.