Kiinteistöjen ja tonttien verotusarvo tullaan laskemaan Suomessa uudella tavalla vuodesta 2020 lähtien.

Valmisteilla olevan uudistuksen ei pitäisi muuttaa kiinteistöveron tasoa, mutta sen on arvioitu johtavan kiinteistöjen verotusarvojen roimaan nousuun pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvualueilla.  Säästöpankkiryhmään kuuluvan kiinteistönvälitysketjun Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen epäilee verouudistuksen tasapuolisuutta.

”Sillä on kääntöpuolensa ja riskinsä, joista on tärkeä keskustella riittävän avoimesti ja laajasti ennen lakimuutoksen voimaanastumista. Uudistus tullee vaikuttamaan kiinteistöjen ja käytettyjen asuntojen ylläpito- ja asumiskustannuksiin, myyntiin sekä hintoihin”, Rantanen arvioi.

”Kiinteistönomistajan kannalta kustannukset nousevat kohtuuttomasti, jos vanhan omakotitalon tai kesämökin verotusarvo nousee merkittävästi korkeammalle tasolle ja kunnan kiinteistöveroprosentti pysyy ennallaan. Hiipuvilla haja-asutusalueilla uudistus ei välttämättä vaikuta verotusarvoihin ja ylläpitokustannuksiin mitenkään, mutta kasvualueilla, jonne riittää väkeä ja asunnot käyvät hyvin kaupaksi, verotusarvo ja kiinteistöveron määrä voivat nousta moninkertaisesti. Jokainen ymmärtää, mitä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pienituloisten tai eläkeläisten kohdalla.”

Kiinteistöverouudistus koskee noin 2,1 miljoonaa verovelvollista eli kaikkia, jotka omistavat Suomessa kiinteistöjä – omakotitaloja, lomamökkejä, liikekiinteistöjä tai tontteja. Sen vaikutukset eivät kuitenkaan osu tasapuolisesti kaikkiin kiinteistönomistajiin alueellisten erojen vuoksi.

Jukka Rantanen epäilee, että kiinteistön omistaminen ei enää jatkossa houkuttele.

”Ymmärrettävästi moni kiinteistönomistaja voi myös kokea, että häntä rangaistaan siitä, että hän on kuuliaisesti kaikki vuosikymmenet huolehtinut kiinteistönsä kunnosta ja tehnyt tarvittavat huolto- ja korjaustyöt ylläpitääkseen ja nostaakseen omistuksensa arvoa. Tämä voi johtaa siihen, että ihmiset joutuvat jättämään remontit tekemättä ja siirtävät pakollisia korjauksia niin pitkälle kuin mahdollista.”

”Kasvualueilla kiinteistöveron nousu heijastuu luonnollisesti myös alueiden jo ennestään korkeisiin vuokratasoihin, kun taloyhtiöiden ylläpitokustannukset ja vastikkeet nousevat”, toteaa Rantanen.

Uudistus valmiiksi 2019

Hallituksen tavoitteena on saada koko maan kattava hinta-aluekartta valmiiksi vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Uusia verotusarvoja on tarkoitus soveltaa vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa. Valtiovarainministeriön mukaan uudistuksen tavoitteena ei ole kiinteistöveron korottaminen.

Valtiovarainministeriö asetti joulukuussa 2016 hankkeen uusien hintavyöhykkeiden luomiseksi kiinteistöverotusta varten (VM142:00/2016). Maanmittauslaitos vastaa hankkeen toteutuksesta. Hankkeessa ovat VM:n ja MML:n lisäksi mukana Kuntaliitto, Verohallinto sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Hankkeen tavoitteena on luoda koko maan kattava uusi hintavyöhykekartta maapohjien verotusarvojen määrittämistä varten kiinteistöverotuksessa. Yhtenäisen hinnan alueet perustuvat markkinahintoihin eli toteutuneisiin kiinteistöjen ja osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.

Tavoitteena on, että kiinteistöille voidaan laskea maapohjan verotusarvo uutta hintavyöhykekarttaa hyödyntämällä siten, että jokaiselle kiinteistölle saadaan yksilöivällä kiinteistötunnuksella sijaintia vastaava arvo. Maapohjien hintakarttaa päivitetään uudistuksen jälkeisinä vuosina alueellista hintakehitystä mittaavia indeksejä soveltaen.