Kuntakohtaisten kiinteistöverojen ja muiden kiinteistökustannusten nousu on kuluvana vuonna kiihtynyt. Kiinteistöliiton tekemän indeksitalovertailun mukaan kaikkien tarkasteltujen 51 kaupungin ja kunnan maksut nousivat keskimäärin 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin kohdalla nousua oli kaksi prosenttia.

Kiinteistöveron nousu on ollut suurinta Oulussa, jossa tontin kiinteistövero nousi 21 prosenttia ja rakennuksen kiinteistövero 26 prosenttia. Vertailukaupunkien korkein kiinteistövero on Indeksitalossa Helsingissä, jossa maksetaan miltei 80 snt/m2/kk kiinteistöveroa. Keskimääräinen taso vertailukaupungeissa on puolet tästä, 38 snt/m2/kk.

Edullisinta kiinteistönpito on viimevuotiseen tapaan Raahessa, Kokkolassa ja Oulussa. Kalleimmat kiinteistönpitokustannukset ovat Vihdissä, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa.

Kiinteistöverot ja sähkökustannukset nousivat eniten

Kustannuksista nousivat eniten kiinteistöverot ja sähkö. Joissain kaupungeissa myös kaukolämpö kallistui tuntuvasti. Kiinteistöveron taso nousi keskimäärin viisi ja kiinteistösähkön kolme prosenttia. Jätehuollon, kaukolämmön ja veden kustannukset nousivat keskimäärin vajaan prosentin verran edelliseen vuoteen verrattuna.

Kaupunkikohtaiset erot kehityksessä ovat huomattavia. Enimmillään kustannukset laskivat miltei kolme ja enimmillään nousivat 10 prosenttia vuodesta 2016. Kaikissa tarkastelluissa kaupungeissa kiinteistöveroja ja tariffeja maksetaan Indeksitalossa keskimäärin 2,62 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa (2,58 vuonna 2016). Tämä tekee esimerkiksi 90-neliöisessä kerrostalohuoneistossa 2834 euroa vuodessa.

”Vuonna 2010 lukema oli 2 192 euroa, eli kulut ovat seitsemässä vuodessa kasvaneet lähes kolmanneksen verran”, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Kustannukset laskivat seitsemässä kaupungissa

Kaupunkien väliset erot kehityksessä ovat olleet tänäkin vuonna varsin isoja. Seitsemässä kaupungissa tarkasteltavat kustannukset laskivat, kun taas valtaosassa muita kaupunkeja kustannukset nousivat.

Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset laskivat Kuopiossa ja Valkeakoskella miltei kolme, ja Jyväskylässäkin miltei kaksi prosenttia. Jyväskylässä laskun syynä oli vesimaksujen leikkaus, Kuopiossa ja Valkeakoskella kaukolämmön tariffien laskeminen.

Kustannukset nousivat Salossa 10, Helsingissä kahdeksan ja Kangasalla seitsemän prosenttia. Näiden kaupunkien kustannusnousu kertyi useammasta tekijästä, myös kaukolämmön hinnan noususta. Kaukolämmön hinnoissa hiilidioksidiverotus kiristyi maakaasun, kivihiilen ja öljyn kohdalla. Näiden polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat myös nousivat viime vuoden lopulta lähtien.  Kaukolämpö oli suurista kaupungeista kalleinta Hämeenlinnassa (1,44 e/neliö/kk), Turussa (1,36) sekä Lappeenrannassa ja Lahdessa (1,35). Vesikustannukset nousivat keskimäärin prosentin verran.

Edullisimmat kiinteistökustannukset

1 Kokkola 2,29 e/neliö/kk

2 Oulu 2,29 e/neliö/kk

3 Riihimäki 2,35 e/neliö/kk

4 Rauma 2,38 e/neliö/kk

5 Vantaa ja Vaasa 2,41 e/neliö/kk

Kalleimmat kiinteistökustannukset

1 Rovaniemi 3,01 e/neliö/kk

2 Lappeenranta 2,96 e/neliö/kk

3 Savonlinna 2,94 e/neliö/kk

4 Hämeenlinna 2,90 e/neliö/kk

5 Mikkeli 2, 87 e/neliö/kk

Indeksitalo 2017 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 51 kaupunkia ja kuntaa. Tiedot ovat syyskuun 2017 mukaisia, väestötiedot maaliskuun 2017 mukaisesti.