Sähköautoilua pyritään edistämään Suomessa velvoittamalla kiinteistöt latauspisteitten rakentamiseen. Ympäristöministeriössä valmistellun lakiesityksen mukaan kaikkiin uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa, on tehtävä latausvalmius jokaista autopaikkaa varten. Jos asukas haluaa sähköauton, hänelle on järjestettävä latauspiste.

Tavallisia ok-taloja ajatellen vain harvassa on neljää autopaikkaa, rivi-, pari- ja kerrostalot olisivat kuitenkin valtaosin velvoitteen piirissä.

Latausvalmiuden rakentamisvelvoitteita ollaan lakiesityksen mukaan asettamassa myös ei-asuinkäytössä oleville kiinteistöille.

Velvoitteita esitetään sovellettaviksi jo vuodesta 2021 alkaen. Arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomessa olisi noin 171 000 latauspistettä ja latausvalmius noin 621 000 pysäköintipaikkaan.

Lakiesitys on ollut laajalla lausuntokierroksella, missä ehdotus on saanut paljon kylmää kyytiä. Ideasta ei innostunut myöskään Omakotiliitto, joka ihmetteli omassa lausunnossaan Suomen kunnianhimoa asiassa. Suomi toimeenpanisi aloitteen taustalla olevan direktiivin paljon vaativampana mitä direktiivi itse edellyttää.

Toiminnanjohtaja Kaija Savolainen Omakotiliitosta ymmärtää huolen ilmastosta, mutta muistuttaa samalla säätelyn teknologianeutraaliudesta. Säätelyssä pitäisi pyrkiä tiettyihin tavoitteisiin ottamatta kantaa välineisiin, mitä on pidetty tärkeänä periaatteena. Myös fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen voitaisiin pyrkiä muillakin tavoin kuin sähköautoilla.

”Muita väyliä samaan tavoitteeseen tarjoaisivat esimerkiksi vety, biopolttoaineet sekä kaasu”, toteaa Savolainen.

Hänen mielestään latausinfran tavoiteltu määrä ja rakentamisen nopeus on esityksessä ylimitoitettu, kustannusarviot aliarvioitu. Riskinä on, että pakon tuloksena syntyy infraa, jota on liikaa, väärässä paikassa ja joka edustaa vanhentunutta teknologiaa.

”Kiinteistöjä ei pitäisi pakottaa hätäisiin investointeihin myöskään siksi, että sähköautoihin ja näiden lataukseen liittyvä teknologia kehittyy nyt nopeasti.”

Osakkaiden yhdenvertaisuus

Suomen Kiinteistöliitto on samoilla linjoilla omassa lausunnossaan. Tässäkin ihmetellään Suomen erityistä innokkuutta asiassa. Velvoite nähdään samalla ongelmallisena taloyhtiöitten osakkaitten yhdenvertaisuudelle; kalliit remontit hyödyttäisivät vain niitä osakkaita, joilla on sähköauto.

Kiinteistöliton mielestä remontit pitäisikin saada toteuttaa kunkin taloyhtiön omat tarpeet huomioiden. Lausunnossa myös todetaan, että ”ylenpalttisten velvoitteiden” asettaminen on poissa muista korjaus- ja kehityshankkeista.

Pikalataus liian kallista

Energiateollisuuden kannanotossa lakiin kirjattu velvoite järjestää asukkaalle latausmahdollisuus nähdään hyvänä koska tällöin asiasta ei tarvitsisi kiistellä tapaus kerrallaan.

Energiateollisuuden asiantuntija Tuukka Heikkilä haluaisi kuitenkin täsmentää sitä, mitä latauspisteillä tarkoitetaan. Julkisuudessa on puhuttu paljon pikalatauspisteistä, joissa latausaika saadaan painettua jopa alle puoleen tuntiin. Koska akkuun pakkautunut energiamäärä on lataustehon ja ajan tulo, latausaikaa voidaan lyhentää tehoa lisäämällä.

Heikkilän mukaan pikalatauspisteiden hinta on kuitenkin niin kova, ettei näitä tulla näkemään normikiinteistöjen pihoilla. Lataaminen tulee perustumaan sähköautoilijoitten valtaosalle 16 ampeerin sulakkeella ja 3,7 kW:n teholla toimivaan peruslataukseen, minkä tehonotto vastaa noin puolta sähkökiukaan tehonotosta. Kyseisellä teholla on mahdollista ladata jopa 200 kilometriä ajokantamaa illan ja yön aikana. Käytännössä lataukseen tulee tosin harvoin täysin tyhjäksi ajettu akku.

Sähköautoilun nopeakaan yleistyminen ei Heikkilän mukaan aiheuttaisi välttämättä isoja ongelmia Suomen yleiseen sähköhuoltoon.

Jos Suomen koko henkilöautokanta muuttuisi yhtäkkiä sähköautoiksi, sähkön vuosikulutus kasvaisi kymmenisen prosenttia. Jos muutos tapahtuisi kymmenessä vuodessa, tämä näkyisi kulutuksessa noin prosentin vuotuisena kasvuna.

”Suomessa on selvitty paljon isommistakin sähkön käytön kasvupyrähdyksistä”, toteaa Heikkilä.

Älykäs verkko tarpeen

Sähköverkkoja ajatellen olennaista on kuitenkin myös tehonoton ajoittuminen. Ihannetapauksessa sähkön käyttö jakaantuisi tasaisesti ympäri vuorokauden, jolloin verkkoja ei tarvitsisi varustaa kestämään hetkellisiä tehopiikkejä. Tämä olisi kaikkien etu; vaikka tehopiikki olisi lyhytkestoinen, verkko on rakennettava kestämään se, mikä voi lisätä tuntuvasti verkon hintaa. Jonka me kaikki maksamme.

Sähköautoilu on tässä mielessä ongelmallista jos iso osa autokantaa kytkeytyy lataukseen suunnilleen yhtä aikaa työpäivän jälkeen. Heikkilän mukaan ongelmaa voidaan kuitenkin loiventaa kulutusjoustoilla eli tehonoton älykkyyttä lisäämällä.

Latausjärjestelmään tarvitaan tällöin ohjausyksikkö, joka vastaanottaa yksinkertaisimmillaan signaalin taloyhtiön käytössä olevasta kapasiteetista ja jakaa tämän tasaisesti kaikkiin latauspiirin pisteisiin. Kehittyneemmissä versioissa ohjaukseen voidaan sisällyttää esimerkiksi myös tieto sähkön tuntihinnasta. Latauksessa välteltäisiin tällöin sähkön käytön ruuhkatunteja, vaikka tehoa olisi tällöin tarjollakin. Autojen lataussähkön otto jakaantuisi näin tasaisemmin käytössä oleviin tunteihin.

Kiinteistöjen tehonottoa ohjaava äly voisi samalla palvella muitakin toimintoja kuin autojen akkujen lataamista, esimerkiksi sähkön käyttöä lämmön varaamiseen.

Sähköautojen latausta ajatellen Heikkilä uskoo älykkääseen ohjaukseen tehtävien investointien maksavan itsensä kohtuullisen nopeasti takaisin.

”Näin esimerkiksi isoissa kiinteistöissä ja parkkialueilla, joissa lataussähköä kuluu paljon ja joustamattomaan tehonottoon varautuminen edellyttää isoa päivitystä sähköjärjestelmään”, sanoo Heikkilä.

Juttu on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 1/20.

Lataussähkölle oma sopimus

Autopaikkojen latauspisteitä varten on esitelty myös uudenlainen toimintakonsepti. Tammisaaren Energian lanseeramassa ”korttelilatauksessa” latauspisteitä varten solmitaan oma sähkösopimus, jolloin lataussähköä ei oteta kiinteistön oman sähköjärjestelmän kautta. Tammisaaren Energia toimittaa komponentit, huolehtii sähkön toimituksesta ja järjestelmän asennustöistä yhteistyökumppaninsa N3M:n kanssa. Asiakkaan rooliksi jää maksaa sopimuksessa määritelty kiinteä käyttömaksu.

Tammisaaren Energian toimitusjohtajan Frank Hoverfeltin mukaan ajatuksen taustalla ovat osin yrityksen omat kokemukset. Tammisaaren Energia on rakentanut kiinteistöille perinteisiä latauspisteitä ja havainnut projektit usein yllättävän työläiksi ja kalliiksi. Remontti voi edellyttää isompaa pääkeskusta, komponenttien uusimista, useampia lähtöjä ja paljon kaivuutöitä alueella, jolla risteilee ennestäänkin monenlaisia putkia ja kaapelointeja.

”Työtä joudutaan lisäksi tekemään usein hankalissa ja ahtaissa tiloissa, joista on vaikea löytää tilaa päivitetylle järjestelmälle.”

”Remontti tulee helposti asiakkaan arviota isommaksi ja kalliimmaksi”, sanoo Hoverfelt.

Latauspisteelle solmittu oma liittymä lisää ratkaisun hintaa, minkä takia ratkaisu ei Hoverfeltin mukaan olekaan aina kannattava jos pisteitä on vain muutama. Tilanne on kuitenkin toinen, jos saman sopimuksen alle saadaan useita latauspaikkoja.

Näiden tarve voikin lisääntyä myös myöhemmin asennuksen jälkeen.

”Uusien latauspisteitten lisääminen jo rakennettuun runkojärjestelmään on kuitenkin helppoa myöhemminkin”, sanoo Hoverfelt.

Kasvu odotettua hitaampaa

Sähköautoilun lisääntyminen on ollut Tammisaaren Energian toimialueella hitaampaa kuin yrityksessä odotettiin. Syinä tähän Hoverfelt näkee autojen hinnan sekä lataamisen hitauden suhteessa ajomatkaan.

Hän kuitenkin uskoo tilanteen olevan nyt muuttumassa sähköautojen hinnan halpenemisen ja latauksen tehostumisen myötä.

”Kiinteistöjen peruslittymillä autojen akkuihin saadaan yön kuluessa ladattua helposti päivittäisiin työmatkoihin tarvittava lataus”, toteaa Hoverfelt.

Hän ei silti usko sähköautoilussa nähtävän mitään räjähdysmäistä kasvupyrähdystä. Tätä hillitsee jo akkujen ja näiden valmistuksessa tarvittavien materiaalien hinta. Tämänhetkiset näkymät viittaavat tulevaisuudessa myyjän markkinoihin.

”Akkuja tarvitaan entistä enemmän paitsi autoissa, myös kiinteistöissä ja sähköverkoissa tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen”, arvelee Hoverfelt.

Myöskään Hoverfelt ei pidä velvoitteita hyvänä keinona kehittää sähköautoilua.

”Latauspisteitä tulee kyllä syntymään riittävästi jo tarpeen sanelemana, ilman pakkoakin”, arvelee Hoverfelt.