Valaistus aiheuttaa merkittävän määrän rakennuspaloja, mutta se tunnistetaan vain harvoin paloriskiksi. Useimmin syynä ovat vanhat loisteputkivalaisimet, mutta leditkään eivät automaattisesti ole paloturvallisia.

Joka kolmas kaikista rakennuspaloista saa alkunsa sähköstä eli viallisesta tai ylikuormittuneesta sähkölaitteesta tai -kytkennästä. Monessa tapauksessa syynä on retuperälle jäänyt valaistus.

Valaistukseen panostaminen olisikin yksi helpoimmista tavoista lisätä paloturvallisuutta, kun se suunniteltaisiin kokonaisuutena ja otettaisiin osaksi kiinteistön ennakoivaa kunnossapitoa, käy ilmi Tampereen teknillisen yliopiston Ifin toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi noin 400 sähköalan ammattilaista.

”Valaistusta ei edelleenkään yleensä mielletä paloriskiksi. Suurin yksittäinen riski ovat vanhemman malliset kuristimella toimivat loisteputkivalaisimet, joita on edelleen tiloissaan reilusti yli puolella suomalaisista yrityksistä ja yhteisöistä. Toisin kun monia muita yritysten vahinkoriskejä, valaisinpaloja kuitenkin olisi helppo ennaltaehkäistä”, kuvaa vahingontorjuntapäällikkö Jussi Lehtonen Ifistä.

Valaisimissa selviä puutteita

Lähes puolet tutkimukseen vastanneista sähköalan ammattilaisista oli havainnut ongelmia valaisimien sähkö- ja paloturvallisuudessa. Tällaisia olivat esimerkiksi tulipalot, sähköiskuvaara, palaneet tai sulaneet johtimien eristeet sekä loistevalaisimien kuristimien syttyminen ilmiliekkeihin. Vain kolmasosa vastaajista oli tehnyt kattavamman kunnossapidon muun muassa lämpökuvauksin. Viidesosan mukaan ainoa kunnossapito on rikkinäisten valonlähteiden vaihto.

”Ennakoivilla tarkastuksilla voitaisiin havaita laitteen oireilu, kuten epämääräiset äänet tai käry, jo ennen sen syttymistä”, kertoo tutkimuksen toteuttanut projektitutkija Kalle Ruuth Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Tyypillisesti vanha loisteputki korvataan led-putkella, mikä on helppo, mutta tutkimuksen perusteella riskialtis ratkaisu. Paloturvallisuuden kannalta kriittisin osa jää valaisimeen ja valaistuksen hyötysuhde romahtaa.

”Usein samassa yhteydessä valaistukseen lisätään liiketunnistin, jolloin alun perin kerran päivässä syttyväksi ja sammuvaksi suunniteltu valaisin saattaa nyt ohjautua päälle ja pois kymmeniä, jopa satoja kertoja päivässä. Valaistusta uusittaessa sähkökeskuksessa olevat valaistusta syöttävät ja ehkä jo valmiiksi elinkaarensa päätä lähestyvät komponentit jätetään yleensä ennalleen. Nämä komponentit ovat kuitenkin sähköpaloriskin kannalta keskeisimpiä, joten valaistuksen uudistuksen suunnittelu tulisi aina aloittaa polttimon sijaan valaistuksen niin sanotusta syöttävästä päästä”, painottaa Jussi Lehtonen Ifistä.

Jos korvaa perinteisen magneettikuristimellisen loisteputkivalaisimen putken led-putkella ja muuttaa valaisimen alkuperäistä kokoonpanoa, vastuu valaisimen turvallisuudesta siirtyy laitevalmistajalta muutoksen tekijälle.

Led-valaisin ei ole automaattisesti paloturvallinen

Tutkimus vahvistaa, että viime vuosina yleistynyt led-valaistus on merkittävästi perinteisiä valaistusratkaisuja turvallisempi. Silti ledeissäkin on vielä puutteita ja markkinoilla on laadultaan monentasoisia valaisimia. Ledien suurin ongelma ovat kuitenkin niiden aiheuttamat verkon häiriöt: led-valot aiheuttavat suuren sytytysvirtapiikin, joka lyhentää myös muiden verkkoon kytkettyjen laitteiden elinikää ja aiheuttaa siten kasvaneen paloriskin.

”Riskiä voidaan pienentää oikeanlaisilla virtapiikkiä pehmentävillä komponenteilla. Valaistusta uusiessa tulisi aina suunnitella ammattilaisen kanssa kokonaisuus aina valaistusta ohjaavasta keskuksesta yksittäiseen polttimoon asti. On tärkeää myös miettiä, että valaistus soveltuu kyseiseen ympäristöön ja käyttötarkoitukseen, eli huomioida esimerkiksi paljon päällä olevan valaistuksen aiheuttama lämpeneminen. Kun uusitun valaistusjärjestelmän toimivuus on testattu, tulee valaistuksen ennakoiva kunnossapito kirjata osaksi kiinteistön kunnossapitosuunnitelmaa”, painottavat Kalle Ruuth ja Jussi Lehtonen.

Taloyhtiöltä apua palovaroittimista huolehtimiseen

Kiinteistöliitto suosittelee, että taloyhtiö tarjoaa osakkaille apuaan palovaroittimien toimintakunnosta huolehtimiseen. Paristojen lisäksi tärkeää on vaihtaa myös vanhat palovaroittimet säännöllisesti uusiin.

Viime vuonna suomalaisissa kodeissa syttyi 2921 tulipaloa, joissa kuoli yhteensä 58 ihmistä. Toimivalla palovaroittimella olisi voitu estää monta kuolemaa.

”Asetuksen mukaan palovaroittimen hankinnasta ja toimintakunnosta vastaa asunnon haltija eli asukas. Kaikki asukkaat eivät kuitenkaan välttämättä kykene huolehtimaan siitä, että asunnossa on toimiva palovaroitin”, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.