Koko pihapiiri sai uutta ryhtiä, kun netistä hankitusta, sepän takomasta vanhasta ajoportista muokattiin aidanpätkä tontin julkisivun puolelle.

Googlaaminen kannattaa – ainakin joskus. Internetin myyntipalstoilta löytyy jos jonkinlaista härpäkettä, mutta harvoin on tarjolla näin pramea myyntiartikkeli juuri silloin, kun sille on oikeasti tarvetta.

Pääkaupunkiseudulla asuvalla perheellä on kaksi vikkeläkinttuista koiraa, joiden vuoksi omakotitalon iso pihamaa on aidattu verkkoaidalla. Tähän asti tontille on kuljettu autotallin kulmaan kiinnitetystä verkkoportista. Heppoisasti kiinnitetty rakennelma oli ajan myötä painunut vinksalleen. Lisäksi se avautui loivan alamäen suuntaan, jolloin se muodosti tehokkaan esteen lumikolan työntäjälle.

Uusi portti netistä

Sattumoisin netin myynti-ilmoituksista löytyi talonväen mieltymyksiin ja pihan mittoihin sopiva takorautainen porttiyhdistelmä. Lisäksi myyjä asui vain muutaman kymmenen kilometrin päässä, joten porttia oli helppo ajella katsomaan ja mittailemaan.

Portti oli käsityötä ja sovitettu alkuperäiseen paikkaansa siten, että keskellä olevan käyntiportin molemmilla puolilla oli leveät ajoportit. Vuosikymmeniä vanhat ja ruosteiset rakenteet oli puhdistettu hiekkapuhaltamalla ja portti oli maalattu.

Kaupathan syntyivät, mutta mikään halpa ostos se ei ollut.

Kukkaro keveni vajaalla tuhannella eurolla. Portti on kuitenkin lähes ikuinen ja luultavasti melko helposti kierrätettävissä eteenpäin, jos mieli muuttuu.

Painonsa arvoinen

Koko rakennelman alkuperäinen leveys oli reilut kolme ja puoli metriä, ja painoa sillä oli yhteensä parisataa kiloa. Lisäksi kauppaan kuului kaksi raskasta kannatinpylvästä.

Ajoportit olivat 130 senttimetriä leveitä, ja niiden väliin saranoitu korkeampi käyntiportti oli leveydeltään metrin luokkaa.

Porttien mitat olisivat sellaisenaan mahtuneet juuri ja juuri ajateltuun tilaan, mutta osien suhteet olivat väärät ostajan tarkoituksiin.

”Halusimme vain käyntiportin ja aidanpätkän. Siitä syystä sahasin toisen ajoportin puoliskon kahteen osaan. Palojen leveydeksi tuli 45 ja 25 cm”, talon isäntä kertoo.

Niistä lyhempi kiinnitettiin autotallin seinään ja pidempi toisen, kokonaisen ajoportin puoliskon jatkeeksi naapurin rajalle asti. Nyt aitana oleva ajoportti on edelleen avattavissa kokonaan esimerkiksi silloin, että pihaan pitää päästä isolla ajoneuvolla.

Mitat kohdilleen

Painavien rautarakenteiden istuttaminen paikoilleen ei ollut ihan läpihuutojuttu. Autotallin seinään kiinnitettyyn aidanpalaan hitsautettiin paikallisessa metallipajassa lattarauta, jonka avulla se oli helppo ruuvata oikeaan kohtaan.

Parin vuoden käytön jälkeen on tosin huomattu, että puuseinän luonnollisen elämisen vuoksi lyhyt aidanpätkäkin liikkuu jonkin verran ja vaikuttaa käyntiportin toimintaan. Joskus portti avautuu helposti, toisinaan se on tiukahko.

Pystytyksen hankalin osa oli ajoporttia tukevan rautapylvään saaminen suoraan juuri oikeaan kohtaan. Vankkarakenteinen kolmekymmentä kiloa painava pylväs on istutettu neliskulmaiseen metallilaattaan. Laatan nurkissa oli reiät, joiden läpi kierretapit upotettiin betoniin.

Koko aitarakennelman pituus autotallin seinästä ajoportin pystytolppaan asti oli laskettava millilleen, jotta kulkuportille jäisi sopiva käyntivara ja kierretapit osuisivat täsmälleen oikeille kohdilleen.
Apuna käytettiin niin metrimittaa, linjanaruja, vatupassia kuin laseriakin, mutta aina mitassa tuntui olevan muutaman millin heitto. Kaksi kierretapeista meni nätisti paikalleen, mutta kahden takimmaisen reiän kohdistusta oli korjattava poraamalla ne uudestaan.

Kunnon perustukset

Betonivalua varten on kaivettu noin metrin syvyinen kuoppa ja sinne on upotettu vanha tynnyri massan pitämiseksi paikallaan. Betonia on käytetty reilusti toistasataa kiloa. Jämerät perustukset pylvään alla ovat tarpeen siksi, että siihen kohdistuu valtava vipuvoima – etenkin, jos ajoportti pitää avata.

Aitaosan päähän, ajoportin jatkeeksi lisättiin toisesta ajoportista sahattu pidempi osa. Se on kiinnitetty loppupäästä kestopuiseen pylvääseen, josta vanha verkkoaita jatkuu tontin reunaa pitkin.

Viimeinen pylväs ei joudu rasitukseen, joten se kestää hyvin. Toinen kaupan mukana tullut rautapylväs jäi varastoon.

Käytössä aita on osoittautunut toimivaksi autotallin seinän pientä elämistä lukuunottamatta. Pylväiden päälle löytyi rautakaupasta vielä sopivat koristepallot. Perheen jackrusselkoirat tosin löysivät rakennelmasta porsaanreiän, josta pinkaista omille teilleen.

”Käyntiportin rautatankojen välit olivat niin harvat, että ne sujahtivat niistä helposti läpi. Nyt koirien karkuretket on estetty alaosan peittävällä koiraverkolla.”