Espoossa rakenteilla olevan seurantakohteemme, nuorenparin ensimmäisen omakotitalon, vaippa on nyt valmis, kun peltikatto on päällä ja julkisivut muurattu. Sisätöissä onkin sitten urakkaa yllin kyllin.

Lokakuun puolivälin aurinko paistaa jo melko matalalta, mutta lämmittää edelleen. Seurantakohteessamme on menossa peltikaton asennus. Asentajat Jani Vavuli ja Konsta Tyrväinen nostelevat peltipaketteja katolle. Toinen lape on jo asennettu, ja päivä on vasta vähän yli puolessa. Koko katto saadaan tehtyä saman päivän aikana, minkä jälkeen tulevat rännimiehet ja kattoturvatuotteiden asentajat hoitamaan oman osuutensa.

Työparin homma sujuu rutinoidusti ja nopeasti; peltejä nostellaan pinkasta ensin joitakin kappaleita katon lappeelle. Tyrväinen kiinnittää ensimmäisen pellin katon päätyreunaan, ampuu sen koukuilla kiinni harvalaudoitukseen noin joka toisesta laudasta ja leikkaa oikeaan mittaan. Samaan aikaan Vavuli on vetänyt sinistä butyylipohjaista tiivistemassaa saumaan koko pellin mitalta. Seuraava pelti nostetaan paikoilleen ja ammutaan kiinni. Sitten Vavuli nostaa saumauskoneen harjalta saumalle. Kone ajaa sauman alas ja peruuttaa takaisin harjalle, jonka jälkeen voidaan siirtyä seuraavaan saumaan.

Konesaumattu peltikatto kestää

Taloon tulee porvoolaisen Uudenmaan Pläkkärit Oy:n konesaumattu peltikatto. Siihen päädyttiin tarjouskyselyjen jälkeen, ja Pläkkärit sisällyttivät tarjoukseensa kaiken – niin kattopellit, työn, kulkusillat, lumiesteet, hätäpoistumistikkaat kuin vesikourut ja syöksytorvetkin. Katto olisi voitu tehdä myös jalkarännein, mutta hinta olisi noussut sen verran korkeammaksi, että pariskunta päätyi kouruihin.

Harmaata peltikattoa ei haluttu tehdä profiilipellistä, vaikka sen pohjatyöt olisivat olleet paljonkin edullisemmat nyt valittuun vaihtoehtoon verrattuna. Lukkoponttipeltikatto olisi tullut jotakuinkin samanhintaiseksi konesaumatun kanssa. Tällä on kuitenkin monta etua puolellaan, tärkeimpänä niistä katolle annettu 25 vuoden väritakuu.

Konesaumakaton tiiveys on myös omaa luokkaansa verrattuna mihin tahansa muuhun katemateriaaliin. 50 vuotta on tavanomainen konesaumakaton kestoikä. Huoltotarve ei muutenkaan ole hyvin tehdyssä katossa suuren suuri; siitä riippuen, tehdäänkö katto jalkarännein vai vesikouruin, puhdistamisessa joudutaan näkemään hiukan vaivaa. Tämän kohteen katot tehdään kustannussyistä vesikouruin – jalkarännit, olkoonkin että olisivat joidenkin mielestä komeammat ja joka tapauksessa hieman vaivattomammat, olisivat maksaneet muutaman tuhat euroa enemmän. Pariskuntamme harkitsi jaksavansa kyllä tehdä puhdistustyöt syksyisin ja keväisin.

Pläkkärit käyttää katoissaan ainoastaan Sara-Steelin toimittamaa SSAB:n valmistamaa 0,6 mm:n peltiä, jossa on polttomaalattu uretaanipinnoite. Pläkkäreitten myynnistä vastaava Kim Tallberg kertoo, että heidän käyttämänsä pelti on yhden asteen pehmeämpää kuin useimpien yritysten tarjoama 0,5 mm:n pelti. Saumoista saadaan yhtä tiiviit kuin ohuemmastakin, mutta hyötynä on se, että paksumpi pelti ei ala niinsanotusti loimottaa ja työn jäljestä tulee muutenkin siistimpi.

”Väripinnalla on 25 vuoden takuu ja sen jälkeen se on helposti maalattavissa, jos tarvitaan. Ainoa ehto on, että tarvitaan aitoa peltikattomaalia, mikään vesiohenteinen akrylaattimaali ei käy”, Tallberg kertoo.

Alueen kaavassa katolle ei aseteta mitään erityisempiä vaatimuksia materiaalin, muodon tai värin suhteen. Sen on oltava kuitenkin ympäristöön sopiva, mikä tässä tapauksessa voisi tarkoittaa paitsi harja-, myös esimerkiksi pulpettikattoa. Lähitaloissa näkee niin pelti- kuin huopakatteitakin.

”Konesaumakatto valikoitui nimenomaan kestävyyden ja huoltovapauden perusteella”, pariskunta kertoo. Hinnaltaan se ei varmasti ollut kaikkein halvin, mutta ero muihin vaihtoehtoihin ei ollut sittenkään niin suuri kuin olisi voinut kuvitella. Kun toteutettavuus oli helppo ja nopea, valinta tuntuu hyvin perustellulta.

Kattopellit nostetaan nipuissa katolle, jossa paketit avataan.

Ainutkertainen julkisivu

EPS-valuharkkotalojen julkisivut on yleensä tehty rappaamalla, mutta tässä talossa julkisivut on muurattu Wienerbergerin matalasta ja melkeinpä mustasta tiilestä.

Wienerberger Suomen rakennustekninen johtaja Juha Karilainen kertoo, että kyseinen tiili ei ole Suomen vakiovalikoimassa lainkaan, Euroopan tasolla kylläkin.

”Tiili on peräisin Belgian-valikoimista. Suomessa ei ole toista kohdetta, jossa olisi käytetty tätä tiiltä, eli siinä mielessä tämä julkisivu on ainutlaatuinen”, Karilainen kertoo. Tiili on ns. pitkällä redusaatiolla läpimustaksi poltettu ja siinä on strukturoitu pinta. Paikoitellen pinta on myös sintraantunut, mikä tuo siihen metallinhohtokiiltoa ja lopputuloksena on elävä rakenne. ”Jokainen tiili on yksilö, sillä struktuuri on kaikissa omanlaisensa”, Karilainen kertoo.

Tiili on joka suhteessa eri kokoinen kuin tavanomainen MRT75 (Moduulireikätiili) 285 x 85 x 75 mm, joka on yleisesti käytössä pientalojen julkisivuissa. Keskieurooppalaiset tiilet ovat tyypillisesti pienempiä kuin suomalaiset, mutta tämä on muutaman millin pidempi ja leveämpi (288 x 90 x 48 mm). Suuri ero on korkeudessa. Kun sekä vaaka- että pystysaumoista tehdään ohuet, julkisivu vaikuttaa muodostavan nauhamaista aihetta.

Haittapuolena on tietenkin huomattavasti suurempi materiaali- ja työmenekki. Se taas tarkoittaa, että talon julkisivu ei mitenkään ole sieltä edullisimmasta päästä. Tässä kohden pariskunnan vaativa maku taisi tehdä heille tepposet…

Sitä ehkä lievittää lopputuloksen kestävyys ja ajattomuus.

”Musta on trendiväri. Se alkoi nousta jo 2000-luvun alussa, ja ilmiö jatkuu edelleen. Ajaton ja kestävä väri ei mene pois muodista, päin vastoin. Tämän julkisivun lievä kirjavuus myös keventää kokonaisvaikutelmaa. Pitää ottaa huomioon, että tämä – niin väri kuin materiaalikin – sietää kaikkea mahdollista, ei likaannu, vaikuttaa talon energiatalouteen edullisesti ja on ilmastonmuutoksenkin kannalta hyvä ja perusteltu ratkaisu”, Juha Karilainen toteaa.

Runkotarkastus tulossa

Espoon rakennusvalvonnan edellyttämistä tarkastuksista edessä on vielä runkokatselmus ja käyttöönottotarkastus. Ensinmainittu voidaan pitää nyt lokakuussa, mutta jälkimmäisestä ei voida vielä kuin haaveilla. Runkokatselmuksen jälkeen voidaan yläpohja lämmöneristää, joka tehdään 70 mm:n XPS-levyin ja niiden päälle puhallettavalla 450 mm:n Termex-selluvillakerroksella.

Muista sisätöistä väliseinien muuraus Lakan väliseinäharkoista on päästy aloittamaan. Liimaustakin harkittiin, mutta ohutsaumamuuraus on osoittautunut edulliseksi ja kuitenkin riittävän nopeaksi tavaksi väliseinien tekoon.

Sähkö- ja LVI-työt odottavat myös aloittamistaan. Sähköputkia on jonkin verran päästy asentamaan, mutta roilotukset johtoreiteille ovat käytännössä vielä kokonaan tekemättä. Sama koskee niin ilmanvaihtokanavia kuin käyttövesijohtojakin. Vesikiertoista lattialämmitystähän taloon ei tule, vaan lämmönjako Ewarcosta tapahtuu ilmavälitteisesti. Mutta ennen kuin siihen päästään, täytyy tapahtua vielä paljon.

Lue lisää:

Ensimmäinen oma talo rakenteilla: Mieluummin itse rakennettu kuin talopaketti

Kattopeltiseppä on näyttävien kattojen rakentaja