Kun ulko-ovi jumittaa, lenksottaa, kolisee, kitisee, ei mene kunnolla kiinni tai sen karmien välistä vetää, niin jotainhan sille on tehtävä.

Puu elää lämmön ja kosteuden vaihteluiden mukaan ja routakin saattaa tehdä tepposiaan. Etenkin kevyemmin rakennettujen kesämökkien, autotallien tai vajojen ovet painuvat ajan myötä vinoon monesta eri syystä. Ahkerassa käytössä saranatkin kuluvat ja löystyvät.

Vinoon painunutta ovea voi ensin yrittää suoristaan kiristämällä saranoiden ruuvit tai kääntämällä saranaa sopivampaan asentoon siihen tarkoitetulla raudalla.

Jos tämä ei auta ja ovi edelleen kaikesta huolimatta jumittuu, on tartuttava höylään ja niistettävä ovesta ohut siivu pois. Sen voi tehdä tarpeen mukaan mistä reunasta tahansa.

Höyläystäkään ei voi uusia toistuvasti, sillä ennen pitkää karmin ja oven väliin syntyy normaalia muutaman millin käyntivälystä isompi rako. Ovi voi olla muutenkin niin vino, että sen korjaamiseksi tarvitaan kiilapalaa.

Perinteiseen tapaan

Yleensä tällaiset oviremontit tehdään irrottamalla ovi saranoiltaan ja nostamalla se sopivaan paikkaan korjaamista varten. Tämä on aika työlästä. Ovi voi olla hyvinkin painava tai siinä voi olla särkymisvaarassa olevia ikkunoita.

Sopivaksi sahatun korjauspalan kiinnitykseen käytetään joko liimaa, nauloja tai ruuveja.

Metalliruuvit tai naulat ovat siitä hankalia, että jo valmiiksi kiinnitettyä palaa ei voi jälkikäteen hienosäätää höyläämällä ilman, että terä vahingoittuu.

Liimaus taas vaatisi todella pitkän ammattikäyttöön tarkoitetun puristimen, jota harvalla on kotonaan. Liimauksen voi toki puristaa kiinni myös koko oven ympäri ylettyvillä kumiletkuilla, mutta tuskinpa niitäkään äkkitarpeeseen löytyy.

Joka tapauksessa korjaaminen tällä tavoin on monimutkaista ja aikaa vievää.

Korjaa paikallaan

Helpompi tapa on liimata paikkapala irrottamatta ovea paikaltaan lainkaan.

Tästä on myös se hyöty, että tarvittavan palan koko on tarkasti mitattavissa ja sahattavissa kerralla sopivaksi, koska oven ja karmin välinen rako on koko ajan tekijällä näkyvissä ja mitat tarkistettavissa.

Valmiiksi sahattu, tai sahautettu, täytepala kiinnitetään säänkestävällä liimalla. Polyuretaaniliima on osoittautunut hyväksi siksi, että se on ainoa liima, joka kuivuessaan turpoaa ja täyttää erilaiset epätasaisuudet. Tämän laajenemisen takia liimaa tarvitsee levittää hyvin vähän, ja siitäkin suurin osa pyyhitään pois ennen palan kiinnittämistä.

Polyuretaaniliima on melko tahrivaa, mutta tuoreena sen saa pois spriillä pyyhkimällä.

Liimaus puristetaan kiinni puukiiloilla, joiden paksumpi pää on oven ja karmin väliin jäävän käyntivälyksen paksuinen.

Kiiloja käytetään pareittain. Alimmaiset kiilat asetellaan paikkapalan ja karmin väliin paksumpi pää edellä. Niiden päälle naputellaan varovasti toinen kiila ohuempi pää edellä. Kiilaparin molempien puoliskojen ei tarvitse olla millilleen samankokoisia. Riittää, kun ensimmäiseksi rakoon työnnettävän kiilan paksumpi pää on käyntivälyksen kokoinen.

Näin ne korvaavat puristimen ja muodostavat todella tiukan tuen karmin ja oven reunan väliin liiman kuivumisen ajaksi. Samalla välys säilyy varmasti oikean kokoisena.

Liiman kuivumisajat riippuvat sen laadusta ja ilman lämpötilasta, ja ne on yleensä präntätty putken kylkeen.

Näin ovea voi korjata mistä reunasta tahansa ilman, että sitä tarvitsee irrottaa.

Puristimena toimivia puukiiloja on naputeltava melko tiheään, jotta liimattavaan kohtaan syntyy tasainen paine. Käsi- tai katkaisusahalla niitä sahaa näppärästi tarvittavan määrän. Käytön jälkeen ne joutavat vaikka sytykkeiksi saunan pesään.