Kiinteistöliiton mukaan korjausrakentaminen kasvaa koko maassa vuonna 2018. Korjausrakentamisen barometriin vastasi kaksituhatta taloyhtiön edustajaa.

Korjausrakentaminen on lisääntynyt tänä vuonna pääkaupunkiseudulla, mutta ensi vuodelle barometriin vastanneet odottavat kasvua eri puolille maata. Esimerkiksi taloyhtiöiden ulkovaippoja, eristystä ja ikkunoita korjataan, vesiputkia ja viemäreitä uusitaan. Kiinteistöliitto tekee barometrin kaksi kertaa vuodessa.

”Odotukset korjausrakentamisen kasvusta kertoo myös talouden elpymisestä maassamme. Vuosi 2018 näyttäisi olevan kuluvaa vuotta vilkkaampi taloyhtiöiden korjauksissa”, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero arvioi.

Taloyhtiöt ovat saaneet korjauksiin tarjouksia urakoitsijoilta hyvin, ja pankit tarjoavat korjauslainoja kohtuullisesti. Lainaehdot ovat taloyhtiöille lievästi kiristyneet, mutta korkomarginaali on hieman pudonnut. Vuosi sitten korjauslainojen korkomarginaali oli 1,1, ja nyt 0,9 prosenttia.

Korjauksiin tulee varautua

Tutkimuksen mukaan runsaat 40 prosenttia taloyhtiöistä varautuu korjauksiin taloudellisesti etukäteen. Rahaa kerätään mm. ennakkorahastoinnilla ja asuintalovarauksella. Ennakkorahastointi on osakkaiden pääomasijoituksia, ja varat merkitään taseeseen. Taloyhtiö voi kerätä asuintalovarauksella kymmenen vuoden ajan rahaa tuleviin hankkeisiin ilman veroja.

”Pankit ovat entistä tarkempia vakuuksien arvioinnoissa ja lainaosuudet voivat jäädä entistä alhaisemmalle tasolle. Tämän takia taloyhtiöiden tulee suunnitella kiinteistönpitoa vuosiksi eteenpäin”, Jukka Kero sanoo.

Julkisivu-, energia- ja talotekniikan korjaukset ovat taloyhtiöille tavanomaisia. Niillä parannetaan energiataloutta ja lisätään asumismukavuutta. Myös piharakenteiden korjauksia suunnitellaan. Kyselyssä tiedusteltiin ensimmäistä kertaa sähköautojen latausjärjestelmien rakentamista. Parikymmentä prosenttia kerrostaloasukkaista ja 15 prosenttia rivitaloasujista halusi sähköauton latauspisteen taloyhtiöönsä.

Putket ja viemärit kunnostetaan

Korjausrakentamisbarometrissa tiedustellaan taloyhtiöiltä myös putkiremonttien toteutustapoja. Suuri osa eli 40 prosenttia vastaajista kertoi, että taloyhtiöön asennettiin uudet putket vanhojen tilalle. Uuteen kohtaan viemäriputket asennettiin kymmenellä prosentilla, ja joka kuudes yhtiö saneerasi viemärit yhdistelmämenetelmillä.

Putki- ja viemäriremonttien hinnat vaihtelivat eri puolilla maatamme riippuen sijainnista ja toteutusmenetelmästä. Pääkaupunkiseudulla perinteisellä tavalla toteutettu saneeraus maksoi keskimäärin 880 euroa neliömetriltä, ja 450 euroa muualla maassamme. Sisäpuolisilla korjaustavoilla kuten sujuttamalla tai pinnoittamalla tehty korjaus maksoi keskimäärin 320 euroa neliömetriltä koko maassa.

Putkiremonttien korjauskustannukset kasvoivat pääkaupunkiseudulla, ja laskivat muualla Suomessa verrattuna vuoden 2016 lukemiin. Hintoja saattaa nostaa hyvä taloudellinen tilanne ja kasvanut kysyntä. Mitä pienempiä huoneistoja sisältäviä taloja remontoidaan sitä kalliimmaksi putkiremontit tulevat huoneistoneliötä kohti.