Kosteus kuriin, mutta keinoja ei tiedetä

Eduskunnan tarkastusvaliokunta haluaa, että kosteus- ja homevauriot otetaan valtakunnassa entistä vakavammin. Se tulee kristallinkirkkaaksi valiokunnan mietinnöstä ”Rakennusten kosteus- ja homeongelmat”.

Vaurioita ja niiden aiheuttamia inhimillisiä kärsimyksiä ei saa vähätellä, vaikkei vielä olisikaan täyttä tietoa syy- ja seurausvaikutuksista. Jokohan vihdoinkin alkaisi esimerkiksi homeongelmaisten koulujen ja päiväkotien suhteen tapahtua? Vaikka mistäpä sitä rahaa näihin korjaushankkeisiin nyt yhtäkkiä miljardikaupalla polkaistaisiin – valiokunta kun arvioi, että korjausvelan määrä vähimmilläänkin on 30 miljardia. Lukuun kannattaakin suhtautua ongelman suuruusluokan kuvaajana, ei niinkään arviona siitä, paljonko rahaa oikeasti tarvittaisiin kaikkiin korjausprojekteihin.

Valiokunta listaa koko joukon toimenpiteitä, joihin eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän kosteus- ja homeongelmien selättämiseksi. Esimerkiksi tällaisia: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus löytää tosiasialliset keinot rakennusten terveellisyyttä koskevien säädösten ja määräysten noudattamiseksi. Rakentamista on pystyttävä valvomaan nykyistä paremmin ja valvonnan on oltava oikea-aikaista. Tärkeää on parantaa rakennushankkeen vaihekohtaista dokumentointia mietinnössä esitetyllä tavalla ja tarkastusasiakirjamenettelyä, jotta reaaliaikaisesti voidaan todentaa, kuka on rakennushankkeen eri vaiheissa tehnyt, mitä ja miten.”

Kuulostaa ihan hyvältä, mutta on helppo ymmärtää, miksi esimerkiksi Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas kommentoi sarkastisesti: onnistuuko se, että määrätään noudattamaan määräyksiä, joita ei tähänkään asti ole noudatettu.

Siihen ei puututa sanallakaan, mikä monissa tapauksissa on ollut vaurioiden suurin syy: ahneus. Investoijat haluavat sijoituksensa tuottamaan mahdollisimman pian, joten aikataulut vedetään liian kireiksi. Rahaa pitää tulla, muusta viis – korjataan sitten myöhemmin, on monasti vallalla ollut asenne.

Ei kait tällaiseen auttaisi muu kuin lakisääteinen rakennushankkeen minimikestoaika? Ja sakkorangaistukset huolimattomasta rakennusmateriaalien käsittelystä – esimerkiksi, jos villat päästetään kastumaan?