Kosteusvaurioita korjataan valitettavan usein ilman asianmukaista suunnittelua. Tämä käy ilmi Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä.

Taloyhtiöt ovat suurelta osin tyytyväisiä ulkopuolisilta ammattilaisilta hankkimiinsa korjaushankkeiden suunnittelu- ja valvontapalveluihin. Kiinteistöliitto selvitti jäsentaloyhtiöidensä kokemuksia suunnittelu- ja valvontapalveluiden laadusta kyselyllä, johon vastasi runsaat 1 700 taloyhtiöiden edustajaa eri puolilta maata.

Taloyhtiöt käyttävät ulkopuolista suunnittelua ja valvontaa sitä todennäköisemmin, mitä kalliimmasta korjaushankkeesta on kysymys. Alle 50 000 euron hankkeista lähes puolet tehtiin ilman suunnittelua, kun taas yli 500 000 euron korjaushankkeista suunnittelijaa käytettiin lähes kaikissa. Ulkopuolista valvontaa käytettiin alle 50 000 euron hankkeista lähes 60 prosentissa ja yli 500 000 euron hankkeista miltei jokaisessa.

”Taloyhtiöt käyttävät ulkopuolisia ammattilaisia korjaushankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa kiitettävissä määrin”, toteaa Kiinteistöliiton rakennustekninen asiantuntija Anssi Väätäinen.

Hänen mukaansa kyselyn tuloksissa on merkillepantavaa, että kosteusvauriokorjauksia tehdään valitettavan usein ilman asianmukaista suunnittelua.

”Vaikka kosteusvauriot vaativat yleensä akuutteja korjaustoimenpiteitä eivätkä ne ole välttämättä euromääräisesti merkittäviä, on niissäkin syytä käyttää asiantuntevaa suunnittelua, jotta vaurioiden korjaamisen lisäksi pystytään poistamaan vaurioiden aiheuttajat ja vältytään uusilta vaurioilta”, Väätäinen toteaa.

Rakennesuunnittelijan käyttö yleisintä

Kyselyyn vastanneet taloyhtiöt olivat käyttäneet eniten rakennesuunnittelijoiden, LVI-suunnittelijoiden ja sähkösuunnittelijoiden palveluja. Arkkitehtisuunnittelijaa käytettyyin huomattavasti yleisemmin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. Suurimmassa osassa tapauksista taloyhtiöt käyttivät suunnittelutoimistoja, ja urakoitsija vastasi suunnittelusta vain 15 prosentissa hankkeista.

Taloyhtiöt olivat pääosin tyytyväisiä saamiinsa suunnittelupalveluihin, jotka saivat yleisarvosanakseen 8,5. Parhaiten suunnittelijat olivat taloyhtiöiden mielestä onnistuneet viranomaismääräysten huomioimisessa sekä suunnitteluaikatauluissa ja -kustannuksissa pysymisessä. Heikoimmat arvosanat suunnittelijat saivat ARA-avustusten ja kestävän kehityksen huomioimisessa. Ammatti-isännöitsijät antoivat kautta linjan parempia arvosanoja suunnittelupalveluille kun taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat tai muut jäsenet.

Valvoja lähes kaikissa korjaushankkeissa

Kyselyyn osallistuneiden taloyhtiöiden korjaushankkeista lähes 90 prosentissa oli käytetty ulkopuolista valvojaa, useimmiten rakennustyön valvojaa. Korjaushankkeista yli 40 prosentissa valvoja edusti samaa organisaatiota kuin kohteen suunnittelija, tai suunnittelija toimi myös valvojana. Isännöitsijätoimisto hoiti korjaushankkeen valvonnan tyypillisimmin sellaisessa korjaushankkeessa, jossa ei käytetty ulkopuolista suunnittelijaa.

Valvontapalvelut saivat yleisarvosanaksi 8,4, ja parhaat arvosanat ne saivat perehtymisestä laadittuihin suunnitelmiin, korjaustyön teknisen sisällön valvonnasta sekä valvontakustannuksissa pysymisestä. Huonoimmiksi taloyhtiöt arvioivat valvojien proaktiivisuuden yhteydenpidossa tilaajaan, valvontakäyntien raportoinnin sekä viestinnän ja tiedottamisen tilaajalle työmaan aikana. Myös valvontapalveluissa ammatti-isännöitsijät antoivat kautta linjan parempia arvosanoja kuin taloyhtiöiden hallitusten jäsenet.

”Valvontapalveluiden käyttäminen korjaushankkeissa vaikuttaa olevan kaikkein vähäisintä pienten eli yhdestä yhdeksään huoneistoa käsittävien taloyhtiöiden korjaushankkeissa. Ammatti-isännöitsijöiden isännöimien yhtiöiden korjaushankkeissa valvojaa käytetään lähes aina”, Väätäinen toteaa.

Lue lisää:

Kosteusvaurioita voi joutua etsimään syvältä: ”Vaikeimpia ovat uudehkot talot”