Suomen ympäristökeskus selvitti kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen 13 kunnassa. Seurannassa mukana olleista kuntaseuduista kierrätysaste oli korkein Kuopion seudulla.

Ensimmäistä kertaa tehty selvitystyö on osa EU:n rahoittamaa hanketta, jossa Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vaasa ovat olleet mukana. Näistä  Hyvinkään, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lappeenrannan, Porvoon ja Riihimäen jätehuoltoyhtiöt pystyivät toimittamaan tiedot, joissa kotitalousjätteet oli eritelty kaikesta yhdyskuntajätteestä.

Kotitalousjätteillä tarkoitetaan ihmisten kotioloissa tuottamia jätteitä kuten biojätteitä, kartonkia, paperia, lasia, metallia ja muovia. Yhdyskuntajäte sisältää sekä yritysten, laitosten että kotitalouksien jätteet.

Selvitykseen osallistuneilla kuntaseuduilla kotitalousjätteen määrä oli vuonna 2017 keskimäärin 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste hieman yli 51 prosenttia. Vuonna 2016 kotitalousjätettä syntyi keskimäärin 344 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste oli vajaat 50 prosenttia.

Eri vahvuudet eri kunnissa

Kuntaseutuja ei voi selvityksessä suoraan vertailla keskenään, sillä eri alueilla jätteitä koskeva tieto vaihtelee. Joillakin alueilla laskenta oli tarkempaa kattavampien tietojen vuoksi. Jätteen määrät ja kierrätysaste laskettiin jätehuoltoyhtiöiden toiminta-alueiden rajaamille kuntaseuduille, koska kuntakohtaista tietoa ei ole saatavilla.

Korkein kierrätysaste oli Kuopion seudulla. Kierrätysaste nousi eniten Lappeenrannassa. Kotitalousjätteen määrä taas oli pienin Joensuun seudulla.

Pitkät välimatkat saattavat selittää osan eroista

”Kuntaseutujen välisiä kierrätysasteen eroja saattaa selittää muun muassa se, että haja-asutusvaltaisella seudulla kierrättäminen voi olla vaivalloisempaa kuin tiheästi asutussa kaupungissa esimerkiksi pitkien välimatkojen takia. Tiiviisti asutuilla seuduilla oli usein korkeat kierrätysasteet,” selvityksen tekijä, tutkija Tiina Karppinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Niillä kuntaseuduilla, joilla biojätteen lajittelu oli tehokkainta, oli myös korkein kotitalousjätteen kierrätysaste.

Kunnissa on ollut haasteita muun muassa kotona kompostoitavien keittiö- ja puutarhajätteiden määrien arvioinnissa.

”Yksittäisten kuntaseutujen tuloksiin voivat vaikuttaa yllättävätkin tekijät. Esimerkiksi Rovaniemellä matkailun kasvu on voinut lisätä jätemääriä, mutta tarkempaa tietoa meillä ei vielä ole. Ratkomme jatkossa yhteistyössä kuntien kanssa erojen syitä”, Tuuli Myllymaa sanoo.

Euroopan unioni on tiukentanut kierrätystavoitteita. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään 42 prosenttia.