Köynnös suojaa talon seinää sääilmiöiltä, kunhan niitä kasvatetaan turvallisesti.

Kesällä valloittavan vehreä, ruska-aikaan ylimaallisen kaunis punaisessa hehkussaan, talvella jännittävä villin graafisine linjoineen. Villiviinin peittämä julkisivu pysäyttää. Yksi kauneimmista sijaitsee Kivelänkadulla Helsingin Töölössä.

Villiviinin ansiosta hieman arkisempikin rakennus jää mieleen. Löysin uuden suosikin viime syksynä Tampereelta matkalla Hatanpään Arboretumiin. Automyynti Nyblomin rakennusta Hatanpään puistokujalla kannattaa käydä katsomassa.

Suomessa elinvoimaisen villiviinin koristamia julkisivuja on valitettavan harvassa. Kasvustoa on totuttu täällä asiaa varsinaisesti tutkimatta pitämään julkisivuille haitallisena. Viimeistään julkisivuremontin yhteydessä elinvoimaiset kasvit on joka tapauksessa jouduttu repimään pois eikä uusia ole istutettu tilalle.

Euroopassa erilaisten köynnösten peittämät julkisivut ovat kuitenkin tavallisia. Siellä viherjulkisivuja selvästi arvostetaan ja niiden vaikutuksia on myös tutkittu.

Alan eurooppalaisista tutkimuksista löytyy viittauksia nykyisin LOCI maisema-arkkitehdit Oy:ssä nuorempana maisema-arkkitehtina työskentelevän Jasmin Hiekkamiehen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaan tekemästä kandidaattityöstä ”Vihreät julkisivut. Köynnökset julkisivukasvillisuutena”.

Köynnös suojaa

Suomessa villiviinin vaikutuksia julkisivuun on tarkasteltu Nesslingin säätiön tukemassa SOGREEN-hankkeessa. Tutkimus on osa laajempaa luontopohjaisia ratkaisuja kaupungissa selvittävää kokonaisuutta ja sitä johti Tampereen yliopiston kestävän rakentamisen professori Harry Edelman.

Villiviinin vaikutuksia julkisivuun tutkittiin sekä laboratorio- että kenttätutkimuksissa. Laboratorioon toteutettiin kaksoisjulkisivurakenne, jossa villiviini kasvoi viherseinänä, siis eräänlaisessa säleikössä, irrallaan varsinaisesta betonijulkisivusta.

Kenttäkokeissa villiviinien peittämän kalkkilaastilla rapatun kerrostalon seinästä mitattiin kosteuspitoisuutta antureilla.

Tutkimusryhmä havaitsi, että haittojen sijaan villiviinillä olikin suojaavia vaikutuksia. Kerrostalon kalkkilaastirappaus oli selvästi paremmassa kunnossa köynnöksen alla kuin siellä, missä köynnöstä ei ollut.

Materiaalistakaan asia ei ole kiinni. Kaksoisjulkisivurakenteella toteutettu villiviiniseinä ei ollut vahingollinen sen enempää puu- kuin betonijulkisivullekaan.

Suojaa sääilmiöiltä

Julkisivu on koko ajan alttiina sään vaikutuksille. Se kastuu, jäätyy ja paahtuu auringossa. Viherjulkisivu suojaa sitä tehokkaasti sekä viistosateita että auringon paahdetta vastaan.

Rankankin sateen on vaikea päästä täydessä lehvästössä olevan villiviinimuurin läpi, mutta tutkimusryhmän hämmästykseksi osoittautui, että jopa tiivis, lehdetön kasvivyöhyke suojaa julkisivun pintaa.

”Fyysisen pinta-alan lisäksi syynä voi olla myös köynnöksen muodostama­ mikroilmasto, jossa ilmavirtaukset julkisivun pinnalla muuttuvat köynnöksen ansiosta. Tuuli ei pääse piiskaamaan sadetta seinään. Villiviinin runko suojaa julkisivua kuten pienet räystäät ilmanvirtausta muuttamalla”, Harry Edelman selittää.

Viherjulkisivu suojaa julkisivua UV-säteilyltä, sitoo pölyä ja vaimentaa ääntä. Helteillä se paitsi suojaa rakennusta kuumenemiselta, myös viilentää sitä lehvistönsä kautta haihduttamalla.

Köynnösten peittämä julkisivu miellyttää silmää. Arkipäiväinen rakennus uudistuu kummasti vuodenaikojen mukaan ilmettään muuttavan viherjulkisivun myötä. Siitä voi tulla oman alueensa maamerkki.

”Kyllä, mutta julkisivuarkkitehtina en ehkä kuitenkaan toivoisi, että aivan kaikki talot sentään jatkossakaan olisivat vihreitä kuutioita”, Harry Edelman naurahtaa.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 4/22. Lue koko artikkeli digilehdestä.