Puu-Käpylässä Helsingissä sijaitsevan 1920-luvulla rakennetun talon toinen puolikas on huolella huputettu. Kaksikerroksinen, 80-neliöinen asunto on purettu hirsirunkoon.

Sinänsä hirsipintaa ei peruskorjattavassa asunnossa ole tarkoitus jättää näkyviin. Remontin edistyessä runko verhoillaan niin sisältä kuin ulkoakin. Sitä ennen edessä on kuitenkin kylmää kyytiä.

Kohdetta remontoivan, perinnerakentamiseen ja kunnostamiseen erikoistuneen Trähus Oy:n toimitusjohtaja Thomas Noreila kertoo, että talon päädystä löytyi vesivaurion jäljiltä hometta.

”Hyvä, että vauriolle löytyi selkeä, luonnollinen ongelman aiheuttaja. Tässä tapauksessa vesi oli päässyt valumaan rakenteisiin yläkerran ikkunoiden tippalistan kautta”, hän kertoo.

Muuten kohde on Noreilan mukaan moniin muihin Puu-Käpylän rakennuksiin verrattuna varsin asiallisessa kunnossa. Huolellisen peruskorjauksen jälkeen lopputuloksesta tulee hänen mielestään mitä mainioin.

Ennen kuin niin pitkälle päästään, vanhoista hirsistä on joka tapauksessa puhdistettava tavalla tai toisella home, kaikki muu ”orgaaninen lika” sekä maali. Se päätettiin tehdä kuivajäällä puhaltamalla.

”Kuivajääpuhallus paitsi puhdistaa, paljastaa myös mahdolliset muut hirsivauriot, jotka voimme sitten ennallistaen korjata.”

Noreilan mielestä kuivajääpuhallus on hirsirakenteiden puhdistamisessa turvallinen menetelmä erityisesti siksi, ettei siinä olla veden kanssa tekemisissä. Menetelmä ei kastele eikä sotke sen enempää rakenteita kuin ympäristöäkään.

”Se on täällä Suomessa melko uusi vanhoja rakenteita kunnioittava puhdistustekniikka,” Noreila summaa.

Mielenkiintoista puuhaa

Vehreällä puukäpyläläisellä pihalla Dry Ice Finlandin aliurakoitsija Martin Toom sekä hänen vävypoikansa Mikhel Kaldma valmistautuvat päivän urakkaan.

Toomilla on pitkä rakennusalan kokemus takanaan. Kuivajääpuhalluksia hän on urakoinut nyt kahden vuoden ajan.

”Taloyhtiöiden julkisivujen puhdistuksia, julkisia kohteita, pientalojen peruskorjauksia”, Toom luettelee eteen tulleita kohteita.

Mitä tunnetummaksi menetelmä tulee, sitä enemmän työtä saa tehdä.

”Tänä vuonna kohteita on ollut jo kolme kertaa enemmän kuin edellisenä”, hän sanoo.

”Kahta samanlaista kohdetta ei ole vielä eteen tullut. Vaikka lähtötiedot olisivat samanlaiset, jokaisessa kohteessa on kuitenkin omat niksinsä. Se pitää mielenkiinnon yllä.”

Toomin mukaan tämänkertaisessa kohteessa kuluu kaksi työpäivää. Hirret puhdistetaan sekä sisä- että ulkopuolelta.

”Kaikki orgaaninen lika poistetaan, samoin maali, jota tosin ei ole paljoa.”

Kuivajääpuhalluksella poistuisivat niin sammalet, levät, jäkälät ja homerihmastokin nopeasti.

Toomilla ja Kaldmalla on mukanaan Dry Ice Finlandin suurin kuivajääpesuri. Sähkökäyttöinen laite toimii 1,5 mm:n ja 3 mm:n kokoisilla kuivajääpelleteillä. Eri kokoiset pelletit valitaan puhdistettavan kohteen mukaan. Pienemmät iskevät pintaan suuremmalla voimalla. Hellempää otetta vaativiin kohteisiin, kuten vaikkapa sähköpääkeskusten puhdistamiseen käytetään 3 mm:n pellettejä. Miesten laitteessa on myös murskain, joka tarvittaessa jauhaa kuivajääpelletit puuterilumeksi, joka sopii vieläkin herkempää puhdistamista vaativille pinnoille.

Säiliöön mahtuu kerralla 10 kg kuivajäätä. Toom kertoo, että pellettejä kuluu tunnissa 30–40 kg. Puu-Käpylän kohteessa puhdistettavaa pintaa on kaikkiaan noin 150 m2, joten pellettejä sen puhdistamiseen on varattu noin 400 kg.

Kuivajääpelletit ovat pakettiautossa kylmälaatikoihin pakattuna. Avattuna sen sisältö ”savuaa” kosteassa säässä.

Toomin paksuilla suojahansikkailla suojatuissa kourissa pelletit suorastaan houkuttelevat koskettamaan, mutta kovin pitkään pellettejä ei paljaalla sormella kannata hipelöidä: niiden lämpötila on noin -79 °C. Suora ihokosketus voi aiheuttaa vaikeita paleltumisvammoja.

Kuivajään ei kannata antaa turhaan kaasuuntua. Suojavarusteisiin ja moottorimaskiin pukeutunut Kaldma katoaa sisätiloihin ja aloittaa puhaltamisen.

Monen käytön kuivajää

Toomin käsistä nurmikolle pudonnut kuivajääkasa savuaa hetken ja katoaa sitten kuin taikaiskusta näkyvistä. Jäljelle ei jää pienintäkään lammikkoa.

Monissa dekkareissa murhaajat ja muut rikolliset ovatkin käyttäneet kuivajäätä menestyksekkäästi salapoliisin ja lukijoiden harhauttamiseen. Jälkiä kun siitä ei jää.

Kuivajääpellettejä valmistetaan alentamalla nestemäisen hiilidioksidin painetta lumeksi kiinteytetystä nestemäisestä hiilidioksidista (CO2). Dry Ice Finland tuottaa pellettejä kahdella tuotantolaitoksellaan teollisuuden prosesseista talteen otetusta kierrätetystä hiilidioksidista. Muita valmistajia ovat esimerkiksi AGA ja Woikoski.

Kiinteän hiilidioksidin keksi 1835 ranskalaisen kemisti Adrien-Jean-Pierre Thilorier. Kuivajää puolestaan kehitettiin Yhdysvalloissa alun perin ilmailuteollisuuden käyttöön puhdistamaan lehtokoneiden alumiinipintaa. Suomessa kuivajäätä alettiin systemaattisesti käyttää puhdistamiseen viitisen vuotta sitten.

Hiilidioksidijäätä käytetään myös maitotuotteiden, lihan sekä pakastettujen ja helposti pilaantuvien elintarvikkeiden jäähdyttämiseen kuljetuksen aikana ja jäähdytysaineena, lämpöherkkien materiaalien hiomisessa, kutistesovituksissa ja kylmäloukuissa. Sen avulla luodaan myös erikoistehosteita, kuten savua ja sumua.

New Yorkissa sitä hyödynnetään myös rottien hävittämisessä. Onkaloihin tiputettu kuivajää tukahduttaa sulaessaan asukit hiilidioksidiin. Hajuton, väritön ja ilmaa raskaampi hiilidioksidi ei olekaan vaaraton kaasu. Suurina pitoisuuksina se syrjäyttää hapen ja lamauttaa muidenkin kuin rottien hengityskeskuksen nopeasti.

Kylmäjään kanssa työskennellessä on oltava aina hyvin huolellinen.

”Meillä on tarkat turvaproseduurit”, Dry Ice Finlandin myynti- ja markkinointipäällikkö Jaakko Soratie vakuuttaa. Puhaltajilla on suojavarusteet, paksut suojahansikkaat ja moottorimaskit. Pienessä suljetussa tilassa toimittaessa korvaavaa ilmaa tuodaan aina letkulla.

Hellä pinnoille

Kuivajääpellettejä puhalletaan puhdistettavalle pinnalle kovalla paineella. Pintaan osuessaan pelletit sublimoituvat, eli kaasuuntuvat ja haihtuvat ilmaan. Lika tai poistettava maali putoaa lattialle tai maahan.

Menetelmä on siis kuiva. Toisin kuin vesijää, kuivajää ei sula. Märkää jätettä ei synny eivätkä rakenteet kostu.

Poiskuljetettavaa tai puhdistettavaa puhdistusjätettä ei myöskään synny, vain irrotettu lika jää jäljelle.

”Puhdistettavaa pintaa ei tarvitse esikäsitellä eikä jälkikäteen puhdistaa tai huuhdella kuivaamisesta puhumattakaan. Puun pinta ei käsittelystä vaurioidu ja halutessaan sen voi jatkokäsitellä heti”, Toom vakuuttaa.

Kuivajääpuhdistus ei perustu hiomiseen vaan lämpöshokkiin. Se ei siis kuluta puhdistettavaa pintaa. Siksi sillä voi puhdistaa myös herkkiä pintoja kuten lasia, tekstiiliä, sähkölaitteita ja -johtoja. Se poistaa maalia, liimaa, painoväriä, rasvaa, öljyä, hometta, kalkkia, purukumia, uretaania, betoni- ja hitsausroiskeita.

”Minulle tämä on ainut toimiva puhdistusmenetelmä”, Toom painottaa.

Kuivajääpellettien lämpötila on noin -72 °C. Niitä on käsiteltävä paksut suojakäsineet kädessä.

Maali pois hirsipinnasta

Erityisesti vanhojen hirsitalojen kunnostajat etsivät parhaita konsteja poistaa hirren pinnasta vuosien saatossa pinttynyttä likaa, nokea ja maalikerroksia puuta vahingoittamatta. Se on erityisen tärkeää silloin, kun hirret halutaan jättää näkyviin. Niin soodapuhallukseen kuin kuivajääpuhallukseen päätyneet ovatkin yleensä tyytyväisiä lopputulokseen. Hirret ovat raikastuneet pinnan rikkoutumatta.

Vaikka Dry Ice Finlandin toteutetuissa kohteissa on myös suuria, julkisia kohteita, menetelmällä puhdistetaan eniten juuri omakotitaloja ja mökkejä. Myynti- ja markkinointipäällikkö Jaakko Soratien mukaan menetelmä kiinnostaa erityisesti allergiaperheitä.

”Peruskorjauskohteissa toivotaan, että puupinnasta saadaan puun puhdas väri helposti esiin.”

Soratie sanookin, että kuivajääpuhallus onkin hyvä ratkaisu sellaisissa kohteissa, joissa vanha hirsipinta halutaan vanhassa talossa jättää näkyviin, mutta halua tai aikaa käsin hiomiseen ei ole.

”Maalin saa toki pois rapsuttamallakin, mutta aikaa siihen kuluu varsinkin maallikolta helposti useampi viikko. Meiltä työ sujuu päivässä, kahdessa.”

Vanhan maalin poistamisessa perinteisiä menetelmiä ovat teräsharjalla harjaaminen, raappaaminen tai kaapiminen. Myös kemiallisesti maalin voi poistaa.

Kokenut maalarimestari Pekka Airaksinen huomauttaa, että esimerkiksi vanhoissa kartanorakennuksissa voi olla päällekkäin 7–10 kerrostakin maalia. Niiden poistaminen on työlästä, tehdään se miten tahansa, mutta hän suosittelisi siihen silti perinteistä mekaanista kaavintaa.

”Kuivajääpuhallus on kuitenkin hellävarainen puhdistusmenetelmä, sillä se ei poista maalikerrosten mukana ulointa, pehmeää puupintaa. Liian kovakouraisen maalinpoiston jäljiltä puupinta on kuopilla ja sitä kuivajääpuhalluksessa ei tapahdu.”

Mitä puhdistaminen maksaa?

• Soodapuhallus: 15–19 €/m2

• Kuivajääpuhallus: 7 €/m2–25 €/m2*

• Ammattimainen maalinpoisto: 100 €/m2

* Jaakko Soratie sanoo, että kuivajääpuhalluksen yksikköhinta on neliölle korkeampi kuin hiekka- tai soodapuhalluksen, mutta niiden hintaan on laskettava mukaan suojaus, jätteen poisto, loppusiivous sekä puhdistuskustannukset.

 

Pintojen puhdistustapoja

Hiekkapuhalluksessa pinta käsitellään, puhdistetaan tai siloitetaan paineilman ja pienten kiinteiden hiukkasten, kuten siivilöidyn hiekan avulla. Hiekkapuhalluksessa voidaan käyttää myös esimerkiksi lasia tai metallia. Menetelmä on hyvin tehokas eikä siten tietenkään hellävarainen. Puhallushiekka on ongelmajätettä.

Soodapuhalluksessa puhdistettavalle pinnalle ruiskutetaan ruokasoodaa eli natriumkarbonaattikiteitä. Menetelmä on hiekkapuhallusta hellävaraisempi ja sopii useammille pinnoille. Jäljelle jää poistettavaa soodajätettä. Ennen jatkokäsittelyä pinta on pestävä ja huuhdeltava huolellisesti.

Korkeapainepesussa puhdistukseen käytetään paineellista vettä, joten se ei sovellu kohteisiin, joissa rakenteiden ei haluta kastuvan.

Selvitä kreosootti etukäteen

Kuivajääpuhallus soveltuu myös kreosootin poistamiseen. Yllätyksenä kreosootti ei kohteessa kuivajääpuhallusta tekeville kuitenkaan saa tulla. Jaakko Soratie painottaa, että kreosootin selvittäminen on tilaajan vastuulla. Puhallus edellyttää kreosoottia sisältävässä kohteessa alipainesuojauksen ja työntekijöiltä tavanomaistakin huolellisempaa suojausta. Poistettu kreosoottijäte toimitetaan ongelmajätelaitokselle.

Kreosoottiöljy on myrkyllinen puunsuojakemikaali, jota voi löytyä vanhoista taloista. Kreosootin tunnistaa tummanruskeasta väristä ja tunnusomaisesta ratapölkkyjen tai vanhojen puhelinpylväiden hajusta.