rintamamiestalo2

1940-luvulla kehitetyllä rintamamiestalolla on edelleenkin legendaarinen maine. Suomen Kulttuurirahasto on halunnut tukea sen seuraajan, koko kansan nykyaikaisen pientalon kehittämistä. Tuloksena on viisi talotyyppiä, joiden suunnitelmat ovat vastikkeetta käytettävissä yksityisesti ja yritysten toiminnassa.

Suomalaisen omakotirakentamisen kehitystä on tuettu yllättävältä suunnalta. Kesäkuussa julkistetun, puolen miljoonan euron K3-hankkeen takana on Suomen Kulttuurirahasto. Rahasto kantaa huolta laajalti suomalaisen kulttuurin edistämisestä, myös rakentamisen laadun ja asumisterveyden tasosta.

Poiketen normaaleista kehityshankkeista, joissa tuloshakuisuus ja kiire ovat koko ajan niskassa, tätä hanketta vietiin eteenpäin hosumatta, mutta suunnitelmallisesti ja tavoitteet muistaen. Ne olivat jo alussa kiteytetty kolmeen k-kirjaimella alkavaan sanaan: kaunis, kestävä ja kohtuuhintainen.

Suunnittelijat etsittiin keväällä 2009 pohjoismaisten arkkitehtitoimistojen joukosta. Kulttuurirahasto halusi mukaan tuoreita kasvoja, kestävän kehityksen pioneereja ja myös kokeneita asuntosuunnittelijoita. Kahdeksan valitun joukossa oli viisi suomalaista toimistoa.

Kun yksi tavoite oli talojen teollinen valmistus, oli jo ensimmäisissä yhteisistunnoissa arkkitehtien kanssa mahdollisuuksia pohtimassa myös lukuisten talotehtaiden ja rakennustuoteteollisuusyritysten edustajat. Arkkitehdeille tehtiin selväksi jo alkumetreillä Kulttuurirahaston toimeksiannon tavoite: suunnitelmat tulevat olemaan vastikkeetta kaikkien käytettävissä.

Opetettava kädestä pitäen

Kun selvisi, että ympäristöministeriö vuoden 2012 määräyksillään ohjaa kaiken rakentamisen energiatehokkaaksi, jouduttiin miettimään, mikä  hankkeessa oikeastaan enää on erityistä. Ensin suunniteltiin, että tilataan arkkitehdeiltä mahdollisuuksien mukaan sekä lämmöntalteenottoon perustuva että luonnonmukainen vaihtoehto ja yritetään toteuttaa molemmat ikään kuin vertailtaviksi. Näin kuitenkaan ei toimittu.

Kulttuurirahaston hallitus linjasi tässä vaiheessa vahvasti hankkeen uuden tavoitteen. Se ei halunnut samaa, mitä markkinoilta jo löytyi, siis lämmöntalteenottoon perustuvia taloja. Päätökseksi konkretisoitui painovoimaisen ilmanvaihdon ja höyrysuluttomien seinärakenteiden ehdoton vaatimus.

Arkkitehtisuunnitteluun tuli suvantovaihe, kun etsittiin kestävän kehityksen ja ilmanvaihdon asiatuntijoita. Tässä vaiheessa toimeksiantoa päätettiin jatkaa viiden suunnitteluryhmän kanssa. Kun asiantuntijat saivat Kulttuurirahaston tiukkaan linjaukseen sopivat suunnitteluohjeensa valmiiksi, pääsivät yhteistyöparit viimeiseen, vuodenmittaiseen työvaiheeseen.

Tarjouspyyntö- ja rakennuslupakuvat

Kehitystyön tuloksena on viisi korkeatasoista ”2010-luvun rintamamiestalotyyppiä”, joiden suunnitelmat ovat vastikkeetta käytettävissä sekä yksityisesti että elinkeinotoiminnassa.

Kun suunnitelmat ovat myös kaikkien talotehtaiden käytettävissä, uskoisi ainakin eturivin yrityksillä olevan halua nopeasti omien ratkaisuiden valmisteluun, detaljiensa hiomiseen ja tarjousvalmiuden parantamiseen. Jos silloin talohankkeeseen ryhtyvä ei merkittävästi muuta suunnitelmia, hän saa ammattilaisen avustamana kohtuullisella työllä syntymään tarjouspyyntö- ja rakennuslupa-asiakirjat.

Suunnitelmien toimivuus tulee ensimmäiseen testiinsä Raaseporin Billnäsissä. Tontinmyynnin ehdoksi Fiskars Oy asettaa viidestä talotyypistä jonkin käyttämisen. Kolmetoista tonttia on pinta-alaltaan tuhannen ja puolentoista neliön välissä kauniissa eteläsuomalaisessa maisemassa.
Tarkemmat tiedot tonteista ja niiden myyntitilanteesta löytyvät verkosta osoitteesta www.k3-talot.fi.

Lue aiheesta ja talosuunnitelmista tarkemmin TM Rakennusmaailman numerosta 7/11, joka ilmestyi 17.8.