Rakentamisen osuus niin Suomen kuin koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä on iso. Mitä vielä pystyttäisiin tekemään niiden vähentämiseksi, vaikka paljon on jo tehtykin?

”Koko rakentamisen ketjun on vähähiilistyttävä”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen. Hän muistuttaa, että rakennusteollisuus on jo laatinut tiekartan vähähiilisyyteen ja sitä on myös toteutettu.

”Asia on aivan yksiselitteinen. Iso kuva pitää nähdä; energian merkitys on aivan valtava ja keskeistä on, kuinka nopeasti se saadaan vähähiiliseksi. Meillä keskustellaan siitä, kumpi on parempi, puu vai betoni – mutta oikeasti materiaalikysymyksillä ei ole mitään merkitystä”, Vuorinen sanoo.

Suomessa on tehokas ja toimiva energiainfrastruktuuri ja sen vuoksi Suomella voisikin olla paljon annettavaa kansainvälisesti energian käytön tehostamisessa. Sillä olisi huomattavasti enemmän merkitystä kuin Suomen omilla säästötoimilla.

EU-tasolla on vuosikaudet puhuttu energiatehokkaan korjausrakentamisen tärkeydestä. ”Jokainen komissio vuorollaan on sitä halunnut edistää”, Vuorinen sanoo. Tulta se ei kuitenkaan ole ottanut niin paljon kuin olisi pitänyt.

Taksonomia tulee

Nyt Vuorinen uskoo tilanteen muuttuvan. Raha alkaa puhua:

Kesällä esiteltiin Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, ”EU-taksonomia”, joka ainakin Suomessa jäi vähäiselle huomiolle. Tämä komission liikkeelle panema ”teknisen asiantuntijaryhmän” (Technical Expert Group on Sustainable Finance, TEG) kahden vuoden ajan kehittelemä paketti on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kestävien rahoitusmarkkinoiden toimenpidekokonaisuutta.

Taksonomia ”pakottaa” pankit ja muut rahoituslaitokset suosimaan kestäviä rakennushankkeita. Kun kiertotalouskeskustelussa jatkuvasti nostetaan esiin olemassa olevan rakennuskannan elinkaaren pidentämistä ja vähähiilistämistä, taksonomia tulee väjäämättä muuttamaan korjaamisen painoarvoa.

”Meillä keskeinen kysymys on, eriarvoistuuko Oy Suomi Ab:n rakennuskanta. Saadaanko korjaamiseen riittävästi rahoitusta ja mihin rahoitus suunnataan”, Vuorinen aprikoi.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa tuoreessa kuudennessa arviointiraportissaan, että useiden vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut. Myös monet meriä ja mannerjäätiköitä koskevat muutokset ovat jo nyt peruuttamattomia tai palautuvat hitaasti. Tulevien muutosten laajuus riippuu siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, päästöt kehittyvät tulevaisuudessa.

Tieteellinen ymmärrys ilmastonmuutoksesta on vahvistunut entisestään ja tulos on selvä: maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 °C esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut lähes kaiken tämän lämpenemisen. Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet, lämpötila ja merenpinta kohoavat ja jäätiköt vetäytyvät nopeammin kuin tuhansiin vuosiin.

Kaikkien raportissa käytettyjen skenaarioiden mukaan 1,5 °C lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Skenaarioiden mukaan on mahdollista, että jos kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät nopeasti ja jyrkästi nollaan vuosisadan puolivälissä, maapallon keskilämpötila palautuu 1,5 asteen alle vuosisadan loppupuolella.

Ilmastopaneeli IPCC:n tuore arviointiraportti on synkkä. Mitä rakentamisessa voitaisiin vielä tehdä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi?

Lue lisää:

Energiatehokas talo on monen valinnan summa

Rakennusten remontoiminen on purkamista ilmastoviisaampaa