Kuntotarkastuksella on mahdollista ehkäistä pientalon myynnissä mahdollisesti syntyvät riitatilanteet. Joka toinen pk-seudun pientalo on nykyisin kuntotarkastettu jo ennen kuin talo on laitettu myyntiin. 

Pääkaupunkiseudulla myyntiin tulevista pientaloista noin 60 prosenttia on kuntotarkastettu etukäteen. Muualla maassa kuntotarkastus on tehty noin 40 prosenttiin myyntiin tulevista taloista.

”On kaikkien osapuolten etu, että kohteen mahdolliset puutteet ja korjaustarpeet ovat jo tiedossa ennen kauppaa. Ruotsissa valmiiksi tarkastetuilla kohteilla on lyhyempi myyntiaika, ja niiden kauppahinnat ovat keskimäärin tarkastamattomia korkeampia. Ruotsissa tarkastamattoman kohteen näyttöön ei välttämättä edes lähdetä”, Raksystemsin Inspections & Surveys -liiketoimintajohtaja Kim Malmivaara sanoo.

Pientalo syyniin yhdessä kuntotarkastajan kanssa

Kuntotarkastusta varten on Suomessa laadittu Suoritusohje (KH 90-00394). Suoritusohjeen mukaan tehdyssä tarkastuksessa käydään läpi kiinteistön rakennustekninen kunto, korjaustarpeet, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskit sekä toimenpide-ehdotukset.

”Kuntotarkastuksen tarkoitus on tuottaa puolueetonta tietoa kiinteistöstä, ja se toimii apuna kiinteistön arvoa määriteltäessä. Jos kohde on kuntotarkastettu etukäteen, ostajaehdokkaan tai -ehdokkaiden kanssa kohteessa voidaan tehdä kohteessa ostajan kierros, jolla kuntotarkastaja käy läpi raportin huomiot”, Malmivaara kertoo.

Kuntotarkastus palvelee niin myyjää kuin ostajaakin, kun kaikki tietävät, mistä ollaan tekemässä kauppaa.

Kuntotarkastuksella voidaan ehkäistä riitoja jo etukäteen

Jos kuntotarkastuksella havaitaan ongelmakohtia ja suositellaan lisätutkimuksia, ne olisi syytä tehdä ennen asuntokauppaa. Vähintään vastuu lisätutkimusten hoitamisesta ja niiden mahdollisesti tuomista korjauskuluista olisi hyvä määritellä kauppakirjassa.

Lisätutkimusten teettäminen ja vastuiden kirjallinen määrittely karsii Kim Malmivaaran mukaan ostajan ja myyjän eriäviä oletuksia. Se voi myös estää asuntokaupan riitoja jo etukäteen, ja nopeuttaa kaupantekoa.

”Jos kuntotarkastusta ei ole tehty, monesti käsille tulee tilanne, jossa ostaja tekee tarjouksen, jonka ehtona on kuntotarkastus. Tarkastuksessa voi tulla esiin jotakin, mihin ostaja ei ole valmistautunut. Sitten alkaa neuvottelu kauppahinnan alentamisesta, eikä kauppaa välttämättä synnykään ostajaehdokkaan kanssa, vaan myyntiprosessi alkaa alusta”, Malmivaara sanoo.

Riskirakennekaan ei automaattisesta tarkoita ongelmaa, mutta rakenne on tutkittava ennen kuin voidaan sanoa, millainen riski se on kiinteistölle.

Kuntotarkastusraportti on voimassa kuusi kuukautta, jonka jälkeen sen on mahdollista päivittää.

Lue lisää:

Mikä on kuntotarkastus ja miten se eroaa kuntotutkimuksesta?