Lähiöt eivät juurikaan eroa muista kerrostaloalueista sosiaalisten häiriöiden suhteen. Niiden lievästi korkeampi häiriötaso selittyy sosioekonomisella huono-osaisuudella, paljastaa tuore väitöstutkimus.

Helsingin yliopistossa lauantaina 10.6. tarkastettavasta väitöstutkimuksessa verrattiin ensimmäistä kertaa laajemmin verrattiin lähiöitä muihin alueisiin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lähiöiden huono maine on liioiteltua.

Suomessa ei ole yleistä lähiöongelmaa sosiaalisten häiriöiden osalta. Lähiöiden välillä on väitöstutkimuksen mukaan kuitenkin eroja. Vuokravaltaiset lähiöt ovat muita lähiöitä rauhattomampia erityisesti silloin, jos niissä on paljon kaupungin vuokra-asuntoja.

”Tämä johtuu siitä että vuokravaltaiset alueet ovat tyypillisesti sosioekonomisesti huono-osaisempia, mikä taas on yhteydessä asuinalueen sosiaalisiin häiriöihin”, kertoo väitöstutkija VTM Teemu Kemppainen.

Tutkimuksen mukaan huono-osaisilla alueilla on usein muita asuinalueita heikompi yksimielisyys käyttäytymissäännöistä ja myös heikompi sosiaalinen kontrolli näiden sääntöjen suhteen. Tämä luo sopivan alusta erilaisille sosiaalisille häiriöille.

Sosiaalisen sekoittamisen politiikka tehoaa

Tutkimuksen mukaan vaikuttamalla asuinalueen hallintasuhderakenteeseen voidaan vaikuttaa myös sen sosio-ekonomiseen rakenteeseen ja siten paikallisen sosiaalisen elämän luonteeseen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin jo 1960-luvulta harjoittama sosiaalisen sekoittamisen politiikka saa väitöstutkimuksesta empiiristä tukea.

”Sekoitetumman alueen väestöpohja on tasapainoisempi, paikallinen sosiaalinen elämä tehokkaammin säänneltyä ja yhteiselo siten rauhallisempaa”, Kemppainen toteaa.

Väitöstutkimus tarkasteli subjektiivisia turvattomuuden kokemuksia ja sosiaalisen epäjärjestyksen havaintoja erilaisilla asuinalueilla. Se keskittyi erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin lähiöihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin kolmea laajaa kyselyaineistoa, joissa yhdisteltiin kyselytietoa asukkaiden kokemuksista ja rekisteritietoa asuinalueen sosio-demografisista tekijöistä. Tutkimusalue vaihteli Helsingistä koko maahan.

Väitöskirja on luettavissa E-thesis-palvelussa.