Lämmitin on tarpeen monella kesämökillä varsinkin keväisin ja syksyin. Lisälämmitin voi täydentää mökin muita lämmitystapoja tai olla yksinomainen lämmöntuoja.

Sähköttömään mökkiin peruslämpöä antaa yleensä puulla lämmitettävä tulisija: hellauuni, kamiina tai varaava takka. Tulisijan sytyttäminen ja muurin lämpiäminen vie kuitenkin aikansa. Jos piippu on kostunut, mökki on täynnä savua ja tunnelma jäähtyy väistämättä. Lisälämmitin pelastaa tilanteen myös kevään ja syksyn kylminä aamuina, kun muuri on jäähtynyt yön aikana.

Mikäli mökille on vedetty sähköt, lisälämpö voi olla silti tarpeen joissakin tilanteissa. Sisätiloissa voi olla vain pieni ylläpitolämpö, kun perhe on poissa. Kolea ja kostea keli vaatii nopeaa lisälämpöä, kunnes patterit ehtivät puhkua torpan siedettävään lämpötilaan.

Lisälämmitin palvelee myös muissa tiloissa ja tilanteissa mökkitontilla. Saunankin voisi lämmittää jos ehtisi, löylyhuone lämpenee nopeasti, mutta pesutilassa ja pukuhuoneessa on hyytävää ainakin pikkulapsille. Perämoottorikin pitäisi saada kuntoon, mutta vajassa jäätyvät näpit.

Sopivan lämmittimen hankinta lähtee tilasta ja tarpeista. Miten iso tila on lämmitettävä? Sähköt vai ei? Miten nopeasti lämpöä pitää saada? Tarvitaanko lämpöä isoon tilaan vai pistemäisesti kohteeseen? Lämmitetäänkö koko huonetilaa vai vain henkilöitä? Onko lämmitin saatava kiinni lasten ja lemmikkien varalta vai saako se seistä vapaasti lattialla? Mikä on laitteen kulutus eli lämmityskustannus?

Kysymykset kannattaa miettiä valmiiksi muistilistalle, joka kourassa suunnataan kauppoja hieromaan. Asiantunteva maahantuoja ja/tai laitemyyjä yhyttää ostajan tarpeet oikeaan tuotteeseen.

Näin lämmitin jakaa lämpöä

Lämpö voi siirtyä kolmella tavalla: konvektiolla eli välittävän aineen kautta, säteilemällä ja johtumalla. Näistä kaksi ensimmäistä ovat merkittäviä vaihtoehtoja tilapäislämmittimen valinnassa.

Konvektiossa lämpö siirtyy ilmaan ja siitä ihmisiin, kalusteisiin ja seiniin. Konvektorilämmittimissä on joskus puhallin, joka voimistaa ilman kiertoa ja lämmön kuljetusta. Kokeilussamme konvektiota edustivat puhtaimmillaan sähköllä toimivat läpivirtauslämmittimet, joissa on laajahko ilmatila ja kuori lämpöelementin ympärillä.

Lämpösäteily siirtää lämpöä säteilemällä suoraan lämmittimestä kohteeseen. Se ei lämmitä ilmatilaa ja on siksi edullinen tapa pitää ihmiset ja muut kohteet lämpiminä. Niitä on kutsuttu vanhastaan infrapunalämmittimiksi, vaikka lämpösäteily on muutakin. Säteilyyn perustuvat lämmittimet tunnistaa usein esillä olevista hehkuvista paneeleista tai muista elementeistä. Säteilylämmitintä puhtaimmillaan edusti kokeilussa ollut kvartsilämmitin.

Kaikki polttoaineella toimivat lämmittimet ovat jossakin määrin konvektorilämmittimiä, koska niissä palaa vähintäänkin pilottiliekki tai sydän. Tämä osaltaan lämmittää ympäröivää ilmaa. Kokeilussa olleen petrolilämmittimen sylinteri sekä hehkui että lämmitti ilmaa. Kaasulämmittimistä oli kokeilussa sekä katalyysiin perustuva konvektorilämmitin että säteilylämmitin.

Kolmas lämmön siirtymisen tapa, lämmön johtuminen on perinteisesti toteutettu menemällä muurin kylkeen istumaan. Sähköllä sama voidaan toteuttaa lämmittävällä peitteellä.

Energialähteiden etuja ja haittoja

Kaasu ja nestemäiset polttoaineet ovat energiamääräänsä nähden kompakteja, helposti kuljetettavia sekä hyvin syttyviä ja helposti käytettäviä energianlähteitä. Sähkö tuottaa tasaisen lämmön lähes jokaiseen mahdolliseen paikkaan, turvallisesti, valvomatta ja ympäri vuorokauden. Sähkö palvelee ilman erityisiä huolto-, sytytys- ja sammutusoperaatioita.

Polttoaineiden saatavuus on mökkipaikkakunnilla melko hyvä. Kaasua saa lähes jokaiselta miehitetyltä huoltoasemalta ja maaseudulla sekä saaristossa myös monista kaupoista. Kaasua varten täytyy hankkia pantillinen pullo, joka vaihdetaan sen tyhjennettyä.

Sähkön suurin ongelma on sähköliittymän hinta. Uuden linjan kustannukset voivat olla nykyaikaisen maakaapeloinnin aikana kymmeniä tuhansia euroja, tämän lisäksi tulevat ammattilaisen tekemät sähkötyöt sisällä. Kahden kilowatin aurinkopaneeli varastointijärjestelmineen maksaa myös melkoisesti. Aggregaatin käyttäminen on meluisaa ja polttoaine maksaa tässäkin tapauksessa.

Valinnassa kannattaa ottaa huomioon myös polttoaineen monipuolisuus. Kaasulla voi tehdä myös ruokaa. Petroli on perinteinen öljylamppujen valonlähde. Sähköllä voi tehdä mitä tahansa.

Hyvin lämpösäteilyn suuntaavalla kvartsilämmittimellä voi lämmittää kohteita myös vetoisissa ulkotiloissa.

Hallitse riskit

Mökkilämmittimen käyttötarpeen harkintaan liittyy pohdinta, missä tilassa ja tilanteessa lämmitin on yleensä tarkoitus napsauttaa päälle. Kaikki lämmittimet eivät sovellu kaikkiin tiloihin, ja turvallisuusohjeet on syytä ottaa todellakin vakavasti.

Poltettavien energianlähteiden perusongelma on se, että mitä tahansa poltetaankin, se vie aina happea. Polttaminen tuottaa tuloksena vähintäänkin hiilidioksidia. Virhetilanteessa, kuten laiteviassa voi kaasunkin polttaminen tuottaa myös häkää. Polttoainetta käyttävää lämmitintä ei tästä syystä saa käyttää makuuhuoneessa. Lisää turvallisuusaiheeseen liittyvää tietoa kannattaa lukea tukes.fi -sivustolta.

Jotta polttoaineella toimivaa lämmitintä voidaan ylipäätään käyttää, on tilan oltava riittävän suuri. Mökin on oltava myös riittävän korkea. Esimerkiksi kaasulämmittimillä minimiksi vaadittu 30 kuution ilmatila vaatii kahden metrin huonekorkeudella neliömääräksi 15 eli vähintään 5×3 metrisen tilan.

Toisin kuin vanhoista dekkareista muistelemme, nestekaasun suurin vaara ei ole myrkyllisyys vaan kaasun herkkä syttyvyys. Valopetroli sitä vastoin on erittäin myrkyllistä, nieltynä se voi aiheuttaa keuhkovaurion, joten aine on pidettävä muiden vastaavien tavoin pois lasten ja lemmikkien ulottuvilta.

Sähkölläkin on varjopuolensa. Mikäli mökillä jo on sähkö, voi tontille tulevan linjan kunto olla mitä tahansa. Myrskyjen aiheuttamat sähkölinjojen vauriot ovat suosituimmilla mökkipaikkakunnilla toistuva riesa.

Mökin sisällä sähkötyöt on voitu tehdä kauan sitten. Joskus tekijä on tuntematon ja piirustuksia ei ole. Lisäksi ne on voitu mitoittaa valaistusta ja keittolevyä varten, jolloin kahden kilowatin lämmitin saattaa polttaa sen ainokaisen ehjän sulakkeen.

Myös vesivahingot sekä kosteuden ja lämpötilan vaihtelut voivat aiheuttaa arvaamattomia seurauksia. Hiiret todellakin syövät sähköjohtoja. Sähkö on huonosti hallittuna tulipaloriski ja tappava elementti. Jos epäilyksiä herää, asiassa kannattaa aina kääntyä sähkömiehen puoleen.

Kokeilimme eri lämmittimiä käytännössä. Kokeilun tulokset voit lukea digilehden jutusta ”Lisälämpöä mökille”.

Lue lisää:

Ostitko vanhan mökin? Tarkistusta sähköasennukset!

Sopiiko aurinkosähkö meidän mökille? Ota nämä huomioon