Kangasalainen rivitalo on lämminnyt jo vuodesta 2011 pohjavesilämmityksellä. Energia saadaan takapihan järvestä, ja vesi kiertää lämmönvaihtimen kautta takaisin järveen.

Kangasalan harjun pohjavettä pumpataan 65-metrisestä porakaivosta taloyhtiön teknisen tilan erilliseen lämmönvaihtimeen. Lämmönvaihdin siirtää pohjaveden energian maalämpöpumpussa kulkevaan teollisuusalkoholiin ja edelleen lämmitysjärjestelmään. Tämän jälkeen poistovesi palautetaan viereiseen Ukkijärveen.

Lämpöjärjestelmää rakensivat 2011 IVT:n sähkötyönjohtaja Henri Ollila ja kylmätyönjohtaja Ari Seppä. Jälkimmäinen sanoo erillisen lämmönvaihtimen eduksi helpon puhdistettavuuden. Hiekkaharjulla väistämättä kertyy vaihtimeen veden mukana vähän hiekkaa. Alkoholi sopii väliaineeksi, sillä se suojaa häiriötilanteessa lämpöpumppua jäätymiseltä.

”Alkoholin myrkyttömyys on eduksi pohjavesialueella”, Seppä, nykyinen Helmilämpö Oy:n suunnittelija taustoittaa.

Hän arvioi, että kahdeksassa vuodessa Ukkijärven kunto ei ole ainakaan huonontunut.

Rivitalossa asuva Eero Heikkilä, As Oy Ukinjärven hallitusjäsen, kiittelee ratkaisua upeaksi. Reilut kahdeksan vuotta sitten häntä ja muita asukkaita jännitti kovasti, sillä pohjavesilämmitystä ei taloon varsinaisesti suunniteltu.

Poraussuunnitelma vaihtui

Vuoden 2011 maaliskuussa Rototec Oy oli poraamassa maalämpökaivoja Kangasalla. Rivitalon tarpeeksi oli arvioitu neljä noin 200-metristä kaivoa. Ensimmäisessä porauksessa teräsputken rengasterä hajosi noin 65 metrissä, jossa ei vielä tavoitettu kalliota. Vettä tuli reiästä todella paljon.

Porausyhtiö Rototec Groupin nykyinen markkinointi- ja viestintäjohtaja Jouni Salakari päätteli, että perinteisessä eli suljetussa maalämpöjärjestelmässä tontille tarvittaisiin useampi kaivo kuin oli suunniteltu. Kaikki tarvittavat kaivot eivät ilmeisesti mahtuisi tontille, ja hanke olisi tullut asiakkaalle kovin kalliiksi.

”Nykytekniikalla kohde olisi voitu toteuttaa myös perinteisillä maalämpökaivoilla, kun kompressoreiden maksimipaineet ovat nousseet tuolloisesta 25 baarista nykyiseen 35 baariin, mikä mahdollistaa yli 400 metriä syvien kaivojen poraamisen”, Salakari vertaa.

Salakari oli tuolloin Rototec Oy:n toimitusjohtaja, ja yhtiökumppanit olivat ruotsalaisia. Niinpä Salakari oli Etelä-Ruotsissa tutustunut avoimen maalämpöjärjestelmän eli pohjavesilämmityksen kohteisiin, ja vastaavaa alettiin suunnitella Kangasalle. Silloinen IVT-lämpöpumppujen tuotepäällikkö Pasi Eskelin selvitteli asiaa Ruotsin-kokemusten perusteella.

Rototec ja maalämpöyritys testasivat veden riittävyyttä koepumppauksilla. Veden todettiin hyvin riittävän lämmityskäyttöön.

Myös kaivosta pumpatun pohjaveden laatu havaittiin hyväksi. Siihen viittasi myös vieressä sijainnut juomavedenottamo. Jos vedessä olisi ollut runsaasti kalkkia, se aiheuttaisi järjestelmälle piakkoin ongelmia.

”Kunhan vesi riittää ja luvat saadaan, ainakin teoriassa on sama, otetaanko lämpö maasta vai vedestä”, Seppä pohtii.

Heikkilä muistelee, että pohjavesilämmitystä varten piti tehdä yksityiskohtainen selvitys elylle (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Sieltä tuli lupa nopeasti. Aluehallintovirastossa (avi) asiaa mietittiin pidempään, mutta sieltä tuli vastaus, että hanke ei tarvitse avi-lupaa.

Ukkijärveen on osuus usealla vesiosuuskunnalla. Niistä yksi antoi oman ja valtakirjalla muiden vesiosuuskuntien suostumuksen hankkeelle, joten tämäkin lupa heltisi ketterästi.

Rototec porasi rivitalon pihaan siiviläkaivon. Pihasta Rototec-asentajat vetivät lämpöputken rantaan ja siitä 20 metriä Ukkijärveen, kuuden metrin syvyyteen.

Seppä kertoo, että järven pohjaan on ankkuroitu t-muotoinen laite, joka työntää pohjalta veden ylöspäin. Työntävä laite ehkäisee mudan sekoittumista järviveteen, sillä vettä tulee noin viisi kuutiota tunnissa. Taajuusmuuttaja ohjaa pumppua eli järveen ei turhaan pumpata vettä eikä haaskata energiaa.

Energialasku aleni yli 60 %

Kun järjestelmää käynnistettiin, laitteisto säädettiin pitämään sähkönkulutus maltillisena. Asukkaat ovat toimivaan järjestelmään tyytyväisiä.

Heikkilä kertoo, että rivitalon seitsemän huoneiston yhteispinta-ala on 1 125 neliömetriä. Asunnot siis ovat isohkoja. Vuosikulutus oli 16 000 litraa öljyä ennen energiaremonttia, sähkönkulutuksena tämä vastaa noin 160 000:ta kilowattituntia. Pohjavesilämmitys laski energiankulutusta kolmasosaan eli 51 000 kilowattituntiin. Sähkönkulutus tosin noin tuplaantui.

Heikkilä sanoo koko pohjavesilämmitysjärjestelmän maksaneen 2011 liki satatuhatta euroa. Järjestelmä lienee jo maksanut itsensä, kun mukaan laskee Kangasalan myöntämän energia-avustuksen. Sepän mukaan tarvittavien maalämpökaivojen poraaminen olisi tullut selvästi kalliimmaksi kuin pohjavesilämmitys.

Seppä sanoo, että koneistolla voisi hoitaa myös rivitalon viilennyksen, mutta se edellyttäisi viilennysverkon rakentamista. Ilmalämpöpumput olisivat oikea jäähdytysratkaisu.

Ruotsissa on toisin

Rototec Group, Euroopan suurin maalämpökaivojen porausyhtiö, toimii myös Ruotsissa. Ruotsissa on kymmenkuntatuhatta pohjavesilämmitysjärjestelmää. Niistä vain noin 160 on toteutettu isompiin kiinteistöihin kuin rivitalot.

Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen sanoo, että Saksassa on tuhansittain pohjavesilämmityskohteita, isoja ja pieniä. Runsaasti niitä on myös ainakin Hollannissa ja Ranskassa.

Suomessa edetään kovin erilaisesti, sillä Kangasalan rivitalo lienee lajinsa ainoa. Hirvonen arvelee, että Suomessa kallio on useimmiten tarpeeksi lähellä maanpintaa, mikä suosii lämmön ottamista maasta eikä vedestä.

Jouni Salakari pitää Kangasalan kohteessa oleellisena sitä, että lämmönvaihtimen läpi mennyt pohjavesi saatiin johtaa takapihan järveen. Se on Salakarin sanoin kaikille win–win-tilanne.

Salakari kertoo, kuinka Rototecillä oli viime vuosikymmenen alussa Kangasalan rivitaloa vastaava kohde Hämeenlinnassa. Rototec-asiantuntijat tekivät testejä, joiden jälkeen he miettivät, voisiko paluupuolen veden imeyttää takaisin kaivoon. Hanke kuitenkin kariutui, kun viranomainen ei antanut laskea pohjavettä järveen, joka sijaitsi parinsadan metrin päässä.

Salakari arvioi, että Ruotsi on Suomea edellä energia-asioissa, sillä Ruotsissa energia on ollut ja on kalliimpaa kuin Suomessa. Salakarin mukaan Ruotsi on harjoittanut jo vuosikymmenet vastuullista energiapolitiikkaa, johdonmukaisesti.

”Kun maalämmössä tehtiin virheitä 1970-luvulla, Suomessa pysähtyi kehitys, mutta Ruotsi eteni maailman johtavaksi maalämpömaaksi, paljolti valtiontukien ansiosta”, Salakari sanoo.

Hän kuitenkin päättelee, että pohjavesilämmitys on pientalolle liian kallis, kun lämmönvaihdin ja siiviläkaivo tehdään asianmukaisesti.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 7/19.