lattian alle asennettu ilmalämpöpumppu

TM Rakennusmaailman numerossa 7/2011 raportoitiin ensikokemuksia talon ryömintätilaan asennetusta ilmalämpöpumpusta. Kolme talvea jatkuneen käytön jälkeen ollaan vakuuttuneempia asennuksen eduista. Päätelmää tukevat seurantaan mukaan saadut kaksi muuta omakotitalokohdetta.
Ryömintätilaan asennetun ulkoyksikön sähkönkulutusmittauksen perusteella rossi-ilmalämpöpumppua on käytetty erittäin pienellä teholla (tammikuu 144 kWh).

Kivistön talossa rossi-ilmalämpöpumpun keskimääräinen sähkönkulutuslukema vastaavanlaisina talvikuukausina on ollut moninkertainen, 658 kWh, mikä antaa osviittaa siitä, kuinka paljon enemmän edullista lämpöenergiaa (COP noin 3) sillä on Tikkurilaan verrattuna tuotettu.

Oletetaan, että kummankin laitteen COP on näissä olosuhteissa noin 3. Tikkurilassa laite tuotti tammikuussa siis noin 280 kWh ”ilmaista” lämpöenergiaa, mutta Kivistössä peräti noin 1 300 kWh.

Jatkossa Tikkurilassa sisäyksikön lämpötila-asetus nostetaan 23-28 asteeseen ulkolämpötilasta riippuen.
Tehon lisäys laskee ryömintätilan lämpötilaa, mutta siihen näyttäisi olevan varaa ilman, että lämpötila ryömintätilassa laskee pakkasen puolelle. Näin rossilämpöpumpun osuus talon kokonaislämmitysenergiasta kasvaa ja saavutetaan lisää säästöjä sähkönkulutuksessa.

Lue aiheesta laajemmin TM Rakennusmaailman numerosta 4/14, joka ilmestyi 23.4.