Asuintilojen lämmittämiseen kuluu 68 % kaikesta asumisen energiankulutuksesta. Yleisimmät lämmityksen energianlähteet ovat kaukolämpö, sähkö ja puu, mutta lämpöpumppuenergian määrä nousee koko ajan.

Tilastokeskuksen asumisen energiankulutus -tilaston mukaan asumisen energiankulutus laski hieman vuonna 2017, vaikka asuntojen lukumäärä ja tilavuus kasvoivat noin prosentin. Syy tähän oli edellistä vuotta lämpimämässä säässä, joka laski lämmitysenergian tarvetta.

Suurin osa asumisen energiankulutuksesta, 68 prosenttia, kohdistui asuinrakennusten tilojen lämmitykseen. Käyttöveden lämmitykseen kului 15 prosenttia ja sanojen lämmitykseen 5 prosenttia asumisen energiankulutuksesta. Sähkölaitteiden, ruoan valmistuksen ja valaistuksen osuus oli vajaat 13 prosenttia.

Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia. Asumiseen luetaan myös vapaa-ajan asunnot.

Sähkö ykkönen, lämppumppuenergia nousussa

Asumisen energia tuotettiin pääsääntöisesti sähköllä. Vajaa kolmannes kulutuksesta oli kaukolämpöä ja reilu viidennes oli puuta. Sähköä kului vajaa 23 TWh – suunnilleen saman verran kuin vuonna 2016.

Asuinrakennusten tilojen lämmitykseen kulunyt energia laski prosentin edellisestä vuodesta. Lämmitykseen käytettiin yleisimmin kaukolämpöä, sähköä ja puuta, joiden osuus yhteensä oli 82 prosenttia. Seuraavaksi yleisin energialähde oli lämpöpumppuenergia.

Lämpöpumppujen käyttö lämmitykseen on kasvanut merkittävästi. Se näkyy tilastossa sekä lämpöpumppuenergian että lämpöpumppujen sähkönkäytön kasvuna. Lämpöpumppuenergiaksi lasketaan lämpöpumppujen ympäristöstä talteen ottamaa energiaa. Vuonna 2015 lämpöpumpuilla tuotetun energian määrä oli 3 711 kWh, vuonna 2016 se oli 4 592 kWh ja vuonna 2017 lukema oli 5 815 kWh.

Suomen lämpöpumppuyhdistyksen mukaan maassamme on tällä hetkellä 800 000 lämpöpumppua, joista ilmalämpöpumppuja on 600 000.