Lämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2021 yli 25 prosenttia edellisestä vuodesta. Suurimmat kasvuluvut olivat ilma-vesilämpöpumpuilla, joita hankitaan energiaremonttien siivittämänä.

Lämpöpumput pystyvät sähköenergian avulla hyvin tehokkaasti hyödyntämään ympäristön alhaisiakin lämpöjä ja hukkalämpöjä niin lämmitykseen kuin jäähdytykseenkin. Suomen 1,2 miljoonaa lämpöpumppua tuottavat jo lähes 20 prosenttia lämmityksestä.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan viime vuonna asennettiin 130 000 lämpöpumppua ja niihin investoitiin 800 miljoonaa euroa. Suurin investoriryhmä oli pientalojen ja kerrostalojen omistajat. Suomen reilun 1,2 miljoonan lämpöpumpun investoinnin kokonaisarvo on jo 7 miljardia euroa.

Vuonna 2021 myytiin kaikkia lämpöpumppuja, mutta erityisesti öljykattiloiden vaihtotuen siivittämänä suurimmat kasvuluvut saavutettiin ilma-vesilämpöpumpuille (IVLP). Niiden myynti kasvoi yli 50 prosenttia, ja kappaleissa niitä myytiin 12 500.

Maalämpöpumput myydään nyt kerrostaloihin

Myös maalämpöpumppumarkkina (MLP) kasvoi ripeästi. Lähes 10 000 pumppua asennettiin viime vuonna pientalojen lisäksi myös isoihin kohteisiin, kuten kerrostaloihin ja palvelurakennuksiin. Maalämpöpumppuja otettiin käyttöön myös alue- ja kaukolämmön ja jäähdytyksen tuotantoon. Maalämpöjärjestelmien euromääräinen kasvu oli 20 prosentin luokkaa.

Hukkalämmön talteenotto lisääntyi paitsi isoissa teollisuuden talteenottokohteissa, myös kerrostalojen poistoilman talteenotossa. Reilut 500 kerrostaloa alkoi säästää jopa puolet kaukolämpökustannuksista hankkimalla poistoilmalämpöpumpun (PILP). Moni niistä siirtyi kokonaan pois kaukolämmöstä käyttämään joko maalämpöä tai yhdistettynä poistoilma- ja maalämpöpumppuja.

Pientalokohteissa poistoilmalämpöpumput menevät pääosin uusiin taloihin. Niitäkin asennettiin 20 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Ilmalämpöpumput suosittuja mökeillä

Ilmalämpöpumppuja (ILP) asennettiin viime vuonna jo yli 100 000. Jäähdytyksen yleistyminen kerrostaloissa lisäsi ennestään kuumaa ilmalämpöpumppumarkkinaa.

Valtaosa ilmalämpöpumpuista menee kuitenkin sähkölämmitteisten talojen ja vapaa-ajan asuntojen lämmityssähkön säästäjiksi. Toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU:sta arvioi, että kerrostalojen jäähdytykseen käytettävien ILPien osuus on 10–15 prosenttia niiden markkinasta.

Lämpöpumppu tarpeen hiilidioksidipäästöjen laskemisessa

Ostoskeskuksien, palvelurakennusten, logistiikkakeskusten lämmitys ja jäähdytys hoidetaan yhä useammin kiinteistökohtaisilla megawattiluokan lämpöpumpuilla. Kauko- ja aluelämmön ja -jäähdytyksen tuotantoon lämpöpumppuhankkeita on vireillä kymmenittäin. Teollisuuskohteiden, datakeskusten ja jäähdytyksen hukkalämpöjen hyödyntäminen edellyttää lähes aina lämpöpumpputekniikkaa.

Lämpöpumppujen tekniikka kehittyy. Niiden suoritusarvot sekä saavutettavat lämpötilatasot ovat nousseet vauhdilla, joten sovelluskohteita löytyy koko ajan lisää korvaamaan fossiilisia polttoainetta, polttamista ja myös sähköä. Vuonna 2022 tuleva isojen lämpöpumppukohteiden sähköveroluokan lasku tulee kiihdyttämään tätä markkinaa entisestään.

Lämpöpumppuala on hyvässä vauhdissa, mutta lämpöpumppujen tulevaisuuden näkymät ovat vielä hurjemmat. EUn FIT55-paketin suunnittelemaan lämmityksen riittävään sähköistämiseen vuonna 2030 tarvitaan 50 miljoonaa lämpöpumppua eli Euroopan nykyisen 15 miljoonan lämpöpumpun kannan kolminkertaistaminen.

Suomessa lämpöpumppuinvestointeja tullaan tällä vuosikymmenellä tekemään noin 10 miljardilla eurolla. Investoinneilla lämpöpumppujen määrä saadaan nousemaan yli kahteen miljoonaan kappaleeseen. Niiden lämmöntuotanto vuonna 2030 on noin 25–30 TWh/a eli noin 30 prosenttia Suomen rakennusten lämmitystarpeesta.

Lämpöpumppu haastaa kaukolämmön

Valtaosa lämpöpumppuinvestoinneista tulee nykyiseen tapaan erillislämmitykseen, mutta yhä useammin lämpöpumppuja ilmestyy paitsi kaukolämmön ja -kylmän tuotantoon myös rakennuskohtaisten hukkalämpöjen ja lähienergian hyödyntämiseen.

”Ehkäpä samalla myös koko kaukolämpö-termi alkaa inflatoitua ja muuttua lämpöenergian siirtojärjestelmäksi. Olennaisessa roolissa tässä murroksessa ovat uusien liiketoimintamallien käyttöönotto ja investoreiden ja investointi-intressien löytäminen. Energian myyminen, säästäminen ja lähienergioiden käyttö täytyy mahtua samoihin palvelutuotteisiin”, arvelee SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että maailmassa on 1,8 miljardia lämpöpumppua vuonna 2050.

Lue lisää:

Ilma-vesilämpöpumppu puolitti omakotitalon sähkölaskun

Kaukolämpö on jäämässä suosiossa maalämmön ja ilmalämpöpumppujen varjoon

TM on testannut lämpumppuja jo yli 10 vuotta! Lue testit digilehden kautta