Asumisen energiankulutus laski Suomessa vuonna 2019. Lämpöpumppujen suosio näkyy tilastoissa sekä lämpöpumppuenergian että lämpöpumppujen sähkönkäytön kasvuna.

Asumiseen kului kaikkiaan noin 65 terawattituntia (TWh) energiaa vuonna 2019. Kulutus laski reilulla puolella TWh:lla edellisestä vuodesta. Asuntojen lämmitykseen kului kaksi prosenttia vähemmän energiaa kuin vuonna 2018.

Lämmityksen energiankulutuksen vähenemiseen vaikutti muun muassa sää, joka oli Etelä-Suomessa edellistä vuotta lämpimämpi. Asuntojen lukumäärän ja tilavuuden kasvu jatkui.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen asumisen energiankulutus -tilastoon.

Lämpöpumpujen määrä näkyy sähkötilastoissa

Energiasta vajaa 67 prosenttia menee asuntojen lämmitykseen, 15 prosenttia käyttöveden lämmitykseen ja viisi prosenttia saunojen lämmitykseen. Sähkölaitteet ruoanvalmistus ja valaisus vievät energiasta 13 prosenttia. Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia. Mukaan luetaan myös vapaa-ajan asunnot.

Reilu kolmannes asumisen energiankulutuksesta oli sähköä vuonna 2019. Vajaa kolmannes kulutuksesta oli kaukolämpöä ja reilu viidennes oli puuta. Sähköä kului 22,5 TWh – kulutuksen taso on pysynyt suunnilleen samana neljä vuotta.

Tilojen lämmityksen yleisimmät energialähteet olivat kaukolämpö, puu ja sähkö, joiden osuus oli 82 prosenttia tilojen lämmitysenergian kulutuksesta. Seuraavaksi yleisin energialähde oli lämpöpumppuenergia.

Lämpöpumppujen käyttö lämmitykseen on kasvanut merkittävästi vuosituhannen alusta. Tämä näkyy tilastossa sekä lämpöpumppuenergian että lämpöpumppujen sähkönkäytön kasvuna. Lämpöpumppuenergiaksi lasketaan lämpöpumppujen ympäristöstä talteen ottama energia. Lämpöpumppujen sähkönkäyttö sisältyy asumisen energiatilastossa lämmityksen sähkönkulutukseen.