Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen SULPU ry:n tilastojen mukaan lämpöpumppuja myytiin vuonna 2018 76 000 kappaletta, mikä oli 21,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Ilmalämpöpumppujen myynti oli 60000, maalämpöpumppujen 8000, ilma-vesilämpöpumppujen 5000 ja poistoilmalämpöpumppujen 3000 kappaletta.

Ilmalämpöpumppumyynnin kovaa kasvua ruokki hellekesä. Maalämpöpumppujenkin kappalemääräinen myynti kääntyi lopulta lievään nousuun. Merkittävää on invertterisäätöisten maalämpöpumppujen läpilyönti sekä isompien kohteiden voimakas lisääntymien. Yhä useampi kauppakeskus, palvelu- tai teollisuusrakennus saa lämpönsä ja jäähdytyksenä ympäristöystävällisesti maaperästä.

Ilma-vesi lämpöpumppujen myynti kasvoi eniten, 25 %. Niiden suoritusarvot, luotettavuus ja soveltuvuus Suomen lämmitysjärjestelmiin ovat parantuneet nopeasti, mikä on mahdollistanut nopean kasvun. Pienet poistoilmalämpöpumput menevät lähinnä uusiin omakotitaloihin.

Kerrostalojen poistoilmalämpöpumput yleistyivät vauhdilla. Jo useaan sataan kerrostaloon asennettiin poistoilman hukkalämpöä talteenottava lämpöpumppu, jolla pienennetään jopa 50 % taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta.  Yhä useammat taloyhtiöt päättivät siirtyä kokonaan kaukolämmöstä lämpöpumppupohjaiseen ratkaisuun.

Vuoden 2018 lämpöpumppuinvestoinnit yli puoli miljardia

76 000 lämpöpumppujärjestelmätoimituksen arvo on 450 miljoonaa. Kun siihen lisätään SULPUn tilastoista puuttuvat megawattiluokan lämpöpumppujärjestelmät kaukolämmön/-jäähdytyksen tuotantoon, teollisuuteen, kauppakeskuksiin ja muihin palvelurakennuksiin sekä lämpöpumppuliiketoiminnan oheistoiminnot, niin päädytään jo yli puolen miljardin vuosi-investointitahtiin. Tämä merkitsee noin terawattitunnin lisäystä vuotuiseen CO2-vapaaseen lämmöntuotantoon. Valtaosan tuosta investoinnista ovat tehneet yksittäiset kuluttajat omilla rahoillaan.

Asunto- ja palvelurakennusten lämmitysbusines on kaikkiaan 70-80 TWh/a. Tästä jo 15 %, n. 10 TWh/a, on siirtynyt lämpöpumpuilla tuotetuksi puhtaaksi erillislämmitykseksi. Tämä on saatu aikaiseksi Suomen lähes miljoonalla lämpöpumpulla, joihin kuluttajat ovat investoineet jo 4 miljardia.

Uudet liiketoimintamallit ovat jalkautuneet alalle. Lämpöpumppulämmönmyynti tai ns. palvelumalli tarkoittaa sitä, että lämpöpumppuinvestoinnin tekeekin myyjäyritys, joka toimittaa lämpöenergian ja halutessa myös jäähdytyksen asiakkaalle. Asiakasta laskutetaan energiasta kuten sähkö- tai kaukolämpökaupassa. Palvelumalli alkoi yleistyä paitsi palvelurakennus- ja teollisuuskohteissa niin myös kerrostalojen poisto- ja maalämpökohteissa. Taloyhtiöiden päätöksenteon kannalta tämä malli on helppo ja houkutteleva. Ei tarvitse investoida, ainoastaan nauttia alentuneesta energialaskusta.

Kannattavaa, työllistävää, kotimaista, ilmastomuutosta torjuvaa

Lämpöpumppuinvestointien kannattavuus asiakkaalle on erinomainen. Helppokäyttöisyys, huolettomuus, pieni tilantarve ja jäähdytysmahdollisuus ovat myös lämpöpumpun vahvoja argumentteja. Lämpöpumpuilla säästetyn polttoaineen ja sähkön vaikutus Suomen kauppataseeseen on jo satamiljoonaluokkaa. Lämpöpumppuala on hyvin kotimainen ja työllistää jo 3000-5000 henkilöä.  Ilmastonmuutoksen torjujana lämpöpumppuala on merkittävä. Suomen hiilidioksidipäästöjen väheneminen on jo megatonniluokkaa.