Lämpöpumppujen uudessa rahoitusmallissa taloyhtiö vuokraa lämpöpumpun pitkällä leasing-sopimuksella, ja kustannukset katetaan syntyneiden säästöjen avulla. Sopimuksen aikanaan päättyessä laitteisto siirtyy taloyhtiön omaisuudeksi.

Kerros- ja rivitalojen kohdalla ollaan usein ikävässä tilanteessa, jossa korjausvelka on kasvanut häiritsevän suureksi. Jos katto-, julkisivu- ja putkistoremontit alkavat painaa päälle, on lämmitysremontti helposti se, jota on pakko lykätä. Tämä siitä huolimatta, että se usein tuo riittävät säästöt kattamaan investointi- ja käyttökulut.

Moni taloyhtiö joutuu taiteilemaan yhtiövastikkeen korotusten ja remonttien toteutustahdin kanssa. Pankin nihkeä suhtautuminen pakottaa asettamaan korjaukset tärkeysjärjestykseen, jossa lämmitysmuodon vaihto tai järjestelmän oleellinen tehostaminen jää helposti muiden saneerausten jälkeen toteutettavaksi.

Energiasaneerauksien toteuttajat ovat nyt asettuneet taloyhtiöiden takuumiehiksi. Yhteistyössä rahoitusyhtiöiden kanssa ne kykenevät laskemaan, millä aikavälillä lämmityksen remontti maksaa itsensä takaisin. Leasingsopimus mitoitetaan niin, että lämmityskulut pysyvät entisinä tai kenties laskevat hiukan. Vuokra-ajan kuluttua umpeen laitteisto siirtyy kiinteistön omistukseen, sopimuksesta riippuen loppuarvo saattaa olla hyvinkin matala.

Leasingia sovelletaan pääosin asunto-osakeyhtiöihin, eri toimijat kertovat pienimpien kohteiden olevan alle kymmenen asunnon rivitaloja. Kerrostalot ovat hyvin sovelias kohde, mutta liikekiinteistöissä lämmön ja lämpimän veden tarve ei ole yhtä tasaista. Niissä maalämmön parhaat puolet eivät tule yhtä selvästi esiin.

Kaukolämmöstä lähilämpöön

Moni taloyhtiö valitsee muutoksen kaukolämmöstä maalämmön käyttäjäksi. Tässä laskuperuste on melko helppo, kun sekä kaukolämmön että sähkön hinnat ovat helposti laskettavissa ja kohtuullisesti ennustettavissa. Vaihtoa ovatkin vauhdittaneet monella paikkakunnalla toteutuneet kaukolämmön hinnan nousut.

”Espoossa megawattitunnin hinta on sellainen, että pystymme helposti kilpailemaan. Helsinki turvaa halpaan kivihiileen, joten asetelma ei ole meidän kannaltamme aivan yhtä houkutteleva. Maakaasun hinta on kohonnut tasaisesti, joten kaasupaikkakunnilla meillä on myös edullinen kilpailuasetelma”, kertoo St1 Lähienergian toimitusjohtaja Kristian Savela.

Kun kaukolämmön lämmönvaihdin lähestyy käyttöikänsä loppua, taloyhtiössä aletaan yleensä tutkia koko lämmitystavan mahdollista muuttamista. Eräs vaihtoa puoltava syy on kaukolämmön monopoliasema, jolloin energiantoimittajalla on mahdollisuus hinnan nostoon melko vapaasti. Toki sähkönkin hinta voi muuttua nopeasti, mutta perinteisesti sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat olleet löyhästi kytköksissä toisiinsa.

Alueellista epätasa-arvoa

Etelän kasvukeskuksissa asunnot ovat perinteisesti hinnoissaan, mutta toisaalta niiden lämmittämisessä on monia etuja hajallaan oleviin ja pohjoiseen sijoittuviin kiinteistöihin nähden. Kaukolämmön kohdalla hajanainen verkko pitkine etäisyyksineen on ongelmallinen, sillä rakennus- ja ylläpitokustannukset sekä lämpöhäviöt riippuvat käytännössä putkiston pituudesta, eivät juurikaan käyttäjämäärästä.

Maalämmön puolella kustannuksia kohottaa haja-asutuksen mukanaan tuoma sähköverkkojen rakentaminen, kunnostus ja ylläpito. Se on johtanut sähkön siirtohintojen kohoamiseen, sillä katkojen välttämiseksi rakennetaan jatkuvasti kalliita maakaapelointeja. Kaukolämmön tavoin sähkönsiirto on myös kustannus, jota ei voi kilpailuttaa.

Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä kylmemmäksi käy myös maaemon rinta. Siksi Pudasjärvellä energiakaivoa on porattava 40 prosenttia enemmän kuin etelässä saman lämmitystehon saavuttamiseksi. Kun neliöhinnat ovat muutenkin matalat, saattaa väestötappiokunnissa olla edessä tilanne, ettei lämmitystapaa kannata muuttaa edes leasingsopimuksella. Pienrakentamisen kehittämiskeskuksen suosituksen mukaan velkaa saisi olla korkeintaan 60 prosenttia asunnon arvosta.

Leasegreen teki Helsinkiläisen Mannerheimintie 106:n kerrostalokiinteistön energiaremontin muuttamalla kaukolämmön maalammöksi. Matti Kupari esittelee uudistunutta teknistä tilaa.

Ei pelkkää maalämpöä

Energiaoperaattoreina toimivat yritykset tarjoavat monenlaista palvelua erityisesti kuntien ja teollisuuden tapaisille, suuremmille asiakkaille. Fortumin peruja oleva Adven Oy on toiminut alalla jo vuodesta 1982 lähtien. Toiminta-aikanaan se on onnistunut pudottamaan hiilidioksidipäästöjä 38 prosenttia suhteessa tuotettuun energiaan.

Yrityksen toimintaideana ovat ulkoistetut energiaratkaisut. Se siirtää muiden muassa teollisuuden hukkalämpöjä kaukolämpöverkkoihin, ja operoi yli kahdeksaakymmentä kaukolämpöverkkoa. Leasing-pohjalla toteutetut asuinkiinteistöjen energiaremontit toteutetaan tarkoituksenmukaisuuden perusteella.

LeaseGreen Group Oy toteuttaa monenlaisia kiinteistöjen kunnostusurakoita poislukien putki- ja julkisivukorjaukset. Asunto-osakeyhtiöiden energiaremontit ovat eräs toiminnan painopisteistä, ja niissä toteutetaan esimerkiksi maa- ja poistoilmalämpöpumppuja, viilennysratkaisuja sekä aurinkosähköprojekteja. Se luonnehtii itseään energiapalveluyritykseksi ja korjausten pääurakoitsijaksi.

”Me kilpailutamme tekijät ja tekniikat kohteiden mukaan. Vanhojen patteriverkkojen mitoitus saattaa vaatia kuumempaa kiertovettä, jolloin voimme valita kyseiseen kohteeseen soveliaimman lämpöpumpun. Urakan tilaajan työtä puolestaan helpottaa, kun ei tarvitse neuvotella ja sopia asioista monen osapuolen kanssa. Tämä helpottaa isännöitsijän osuutta, kun koko urakka on koottu yhden sateenvarjon alle”, sanoo myyntipäällikkö Lari Paavolainen.

Lämmityksen valvonta ja säätö etänä

Leasingia tarjoavat yritykset haluavat myös ottaa lämmityksen kaukovalvontaan. Näin ne ovat perillä ongelmista heti kun ne ilmenevät ja ennen kuin asukkaat itse niitä havaitsevat. Ympärivuorokautinen valvomotoiminta on lisäksi kohtuullisen edullista, kun yksi henkilö voi pitää silmällä tuhansia asuntoja.

Valvomolla on myös selkeä etu lämmityksen hienosäädössä. Kokemuksen ja mittaustulosten perusteella lämpöpumpun toiminta-alue voidaan tähdätä laitteiston parhaaseen hyötysuhteeseen – se onkin energiatoimittajan kiinnostuksen kohde. Kun kiinteistö maksaa lämmöstä kiinteän hinnan, ja kun se saadaan vähäisellä ulkoisella energialla, euromääräinen hyöty jää operaattorille.

Hyvin suuri merkitys on myös sillä, että suuri määrä kiinteistöjä antaa mahdollisuuden osallistua sähkö- ja lämpömarkkinoille virtuaalivoimalan eli kysyntäjouston keinoin. Kulutushuiput näkyvät pörssisähkön suurina hintapiikkeinä ja kaukolämpölaitosten tukipolttoaineen, öljyn tai kaasun, käyttönä halvemman puuhakkeen rinnalla. Kun rakennusten lämmitystarvetta voidaan porrastaa, energiaoperaattorilla on mahdollisuus hyötyä ”myymällä” näiden kalleimpien tuntien tehontarve verkkoon.

Huoltokulut pois

Yhdentoista rivitalohuoneiston asunto-osakeyhtiö Espoon Klinten vaihtoi öljylämmityksestä maalämpöön 2018 kesällä. Energian ostohinta vastaa osapuilleen öljystä kertynyttä kustannusta, mutta järjestelmä ei vaadi samalla tavoin silmälläpitoa.

”Kaksi kertaa sattui tilanne, että öljy loppui säiliöstä; toisella kerralla syynä oli mittarivika. Vaikka nyt kuukausikustannus vastaa osapuilleen entistä, öljyyn liittyvät säiliö-, kattila- ja poltinhuollot ja laitteiden uusinnat ovat poissa. Maalämmön leasing sisältää kaikki huolto- ja säätötyöt”, kertoo isännöitsijä Rode Hoimu.

Vanhan öljysäiliön poistaminen vapautti lisäksi jonkin verran varastotilaa. Hoimu kertoo, että päätöksenteko asuntoyhtiössä oli helppo, kun kenenkään osakkaista ei tarvinut sijoittaa lämmitysmuodon muutoksen vuoksi rahaa, ja yhtiövastiketta ei ollut tarpeen korottaa. Sopimus on 25 vuoden pituinen, jonka jälkeen energiakaivot ja muu laitteisto siirtyvät taloyhtiölle nimellistä korvausta vastaan.

Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen Sulpun toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kertoo, että leasingia ei ole juurikaan sovellettu omakotikiinteistöihin. Siellä käytetään kyllä erilaisia rahoitusmenettelyjä, joilla lämpöpumpputoimittaja järjestää asiakkaalleen lämpöremontin lainoituksen perinteisellä tyylillä.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 2/19.

Lue lisää:

Lämpöpumppujen suosio näkyy asumisen energiankulutuksessa

270 asunnon kerrostaloyhtiö irtautuu kaukolämpöverkosta Helsingissä