Lattiaviilennys soveltuu kesän lämpöpiikkien hallintaan asuinrakennuksissa. Sen hyödyt korostuvat etenkin kerrostalojen etelään suuntavissa yläkerrosten asunnoissa.

Kesähelteet kuumentavat jo Suomessakin sisätilat sietämättömän kuumiksi. Yksi ratkaisu tämän ongelman taltuttamiseen on lattiaviilennys, joka soveltuu lämpöpiikkien hallintaan asuinrakennuksissa. Sen hyödyt korostuvat etenkin asuinkerrostalojen etelään suuntaavissa yläkerroksissa.

Aurinko paistaa erityisesti etelänpuoleisiin huoneistoihin jo aikaisin keväällä ja nostaa niiden huonelämpötilat tukalan korkeisiin lämpötiloihin. Korkeista sisälämpötiloista voi olla haittaa terveydelle.

Lattiaviilennys on vähemmän tunnettu, mutta kustannustehokas ja asumisviihtyisyyttä lisäävä vaihtoehto kesäaikaisten lämpötilojen hallintaan. Se on hyvä vaihtoehto etenkin asuinrakennuksiin, joissa lämmönjakotapana on lattialämmitys.

”Kustannustehokkuus paranee sitä kautta, että samaan järjestelmään sisältyvät sekä lämmitys että viilennys, jolloin erillistä järjestelmää viilennykselle ei tarvita. Koska samat putkipiirit, jakotukit ja säätölaitteisto palvelevat niin lämmityksessä kuin viilennyksessä, on huollettavanakin vain yksi järjestelmä”, Uponorin tuoteryhmäpäällikkö Saija Nieminen kertoo.

Lattiaviilennys on energiatehokas

Jäähdytyksen avulla voidaan Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan ehkäistä ennenaikaisia kuolemia, parantaa asumisviihtyvyyttä ja vähentää terveyshaittoja. Ensisijaisesti ylilämpenemistä on hyvä torjua passiivisilla keinoilla, kuten sälekaihtimilla. Niiden rinnalle tarvitaan joskus myös aktiivisia vaihtoehtoja.

Niemisen mielestä lattiaviilennys on varteenotettava ja asukasmukavuudeltaan huippuluokkaa oleva vaihtoehto kesäaikaisten huonelämpötilojen hallintaan.

”Yleinen harhaluulo on, että lattiapinnasta tulisi epämiellyttävän viileä. Se on turha huoli, koska kohteet suunnitellaan siten, että lattiapinnan lämpötila on vähintään +20 celsius-astetta. Lähes kaikki ihmiset kokevat ISO7730-standardiin perustuvan tutkimustiedon perusteella lattiapinnan tällöin miellyttäväksi”, hän kertoo.

Lattiaa siis viilennetään eikä jäähdytetä. Kun jäähdytyksen tavoitteena on ylläpitää haluttua lämpötilaa lähes kaikissa olosuhteissa, niin viilennyksellä pyritään rajoittamaan sisäilman lämpötilan nousua ja saavuttamaan rakentamismääräysten mukaiset kesäajan huonelämpötilat – eli kansankielellä estämään kesähelteiden aiheuttamat lämpöpiikit.

Lattiaviilennys ei myöskään aiheuta vedontunnetta, koska lämpöä hallitaan suurten lattiapintojen kautta. Tällöin varmistetaan tasainen, vedoton ja energiatehokas lopputulos.

”Lähtökohtaisesti lattiamateriaali on vapaasti valittavissa, mutta toki soveltuvuus kannattaa varmistaa niin lattialämmityksen- kuin viilennyksen osalta aina materiaalivalmistajalta.”

Viilennykselle voi jättää myös varauksen

Lattiaviilennys sopii Niemisen mukaan erinomaisesti niin asuinkerrostaloihin kuin vaikkapa pientaloihin, ja vastaa asukkaiden tarpeisiin monin eri tavoin.

”Lattialämmityksen ja -viilennyksen säätöjärjestelmä mahdollistaa paitsi huoneistokohtaisen, myös huonekohtaisten lämpötila- ja kosteustietojen älykkään säädön sekä seurannan. Nämä tiedot voidaan siirtää suoraan taloautomaatiojärjestelmään, jolloin voidaan välttyä myös tupla-anturoinneilta.”

Kun lattialämmitysjärjestelmä varustetaan viilennyksellä, tulee ottaa huomioon myös viileän lähde, kuten maalämpö tai kaukokylmä. Lisäksi kuivien tilojen runkoputkisto pitää eristää. Muita huomioitavia asioita ovat lämmitys-viilennys-vaihtokytkennän toteutus, kosteusseuranta ja kosteiden tilojen oma runkoputkisto – tosin viimeksi mainittu toteutetaan tänä päivänä kerrostalojen kosteille tiloille usein joka tapauksessa.

Viilennykselle voidaan jättää myös varaus, jolloin se on helposti valjastettavissa käyttöön myöhemmin, mikäli niin halutaan.

Lue lisää:

Hellekesä aiheuttaa jopa 400 suomalaisen ennenaikaisen kuoleman – LVI-tekniikan professori kertoo mikä on ”oikeastaan ainoa ratkaisu” yöajan viilennykseen

Ilmalämpöpumpulla jäähdyttäminen ei maksa paljon: Kesäiseen viilennykseen kuluu vain muutamia euroja